Linnun iho paisuu eri höyheniksi
Linnuilla on untuvien ja höyhenien lisäksi sulkia. Miten lintujen usein upea höyhenpeite syntyy ja uusiutuu?
Untuvat, höyhenet ja sulat ovat kynsiin ja suomuihin verrattavia ihon keratiini- eli sarveisaineulokkeita, vaikka ne kaikki vaikuttavatkin aivan erilaisilta.
Höyheniä ja sulkia yhdistää sama rakenne: niissä on höyhentuppeen kiinnittyvä ontto kynä, joka jatkuu umpinaisena ruotona. Ruotoon taas kiinnittyy kaksiosainen litteä höyty. Se muodostuu ruodosta lähtevistä haarakkeista, höytyliistakkeista. Niistä erottuvat ”poikkipuut” ovat puolestaan höytysäteitä, jotka kiinnittyvät toisiinsa väkäsillä. Kun lintu sukii sulkiaan, se muun muassa sulkee auenneita väkäsliitoksia. Esimerkiksi kurkien lenninsulissa voi höydyn kummassakin puoliskossa olla jopa 650 höytyliistakeparia. Kun jokaisessa höytyliistakkeessa on noin 600 höytysädettä, yhdessä sulassa höytysäteitä saattaa olla runsaat puolitoista miljoonaa.
Untuvat, höyhenet ja sulat syntyvät orvaskedestä ja kasvavat verinahan nystyinä. Ne ovat karvojen tapaan elottomia muodostumia. Linnut uusivat höyhenpeitettään tietyin välein toistuvan niin sanotun sulkasadon avulla. Siinä vanhat höyhenet putoavat uusien tieltä.
Suojainen kasvupaikka
Höyhen syntyy verinahan ja sitä peittävän orvaskeden nystynä. Se kehittyy piikiksi tyven painuessa ihosyvennykseen, höyhentuppeen.
