Fether birds

Linnun iho paisuu eri höyheniksi

Linnuilla on untuvien ja höyhenien lisäksi sulkia. Miten lintujen usein upea höyhenpeite syntyy ja uusiutuu?

Untuvat, höyhenet ja sulat ovat kynsiin ja suomuihin verrattavia ihon keratiini- eli sarveisaineulokkeita, vaikka ne kaikki vaikuttavatkin aivan erilaisilta.

Höyheniä ja sulkia yhdistää sama rakenne: niissä on höyhentuppeen kiinnittyvä ontto kynä, joka jatkuu umpinaisena ruotona. Ruotoon taas kiinnittyy kaksiosainen litteä höyty. Se muodostuu ruodosta lähtevistä haarakkeista, höytyliistakkeista. Niistä erottuvat ”poikkipuut” ovat puolestaan höytysäteitä, jotka kiinnittyvät toisiinsa väkäsillä. Kun lintu sukii sulkiaan, se muun muassa sulkee auenneita väkäsliitoksia. Esimerkiksi kurkien lenninsulissa voi höydyn kummassakin puoliskossa olla jopa 650 höytyliistakeparia. Kun jokaisessa höytyliistakkeessa on noin 600 höytysädettä, yhdessä sulassa höytysäteitä saattaa olla runsaat puolitoista miljoonaa.

Untuvat, höyhenet ja sulat syntyvät orvaskedestä ja kasvavat verinahan nystyinä. Ne ovat karvojen tapaan elottomia muodostumia. Linnut uusivat höyhenpeitettään tietyin välein toistuvan niin sanotun sulkasadon avulla. Siinä vanhat höyhenet putoavat uusien tieltä.

Suojainen kasvupaikka

Höyhen syntyy verinahan ja sitä peittävän orvaskeden nystynä. Se kehittyy piikiksi tyven painuessa ihosyvennykseen, höyhentuppeen.

  1. Nystyssä solut alkavat muodostaa uusia verisuonia.

  1. Solut tuottavat lieriön, jota ympäröi suojaava tuppi.

  1. Höyhen kasvaa lieriössä, kun siihen tulee lisää soluja ja väriaineita.

  1. Keratiini kovettaa ruodon ja höydyn. Sitten tuppi halkeaa.