Linnut polveutuvat dinosauruksista

Linnut ovat taivaan dinosauruksia

Linnuilla on erikoinen alkuperä. Vaikka sitä ei helposti uskoisi, maailman linnut polveutuvat tosiaankin petohirmuliskoihin kuuluneesta Archosaurus-suvusta. Tutkijat ovat siksi päätelleet, että kauhua herättäneellä T. rexillä oli proteiinirakenne, joka muistuttaa enemmän kananpoikaa kuin nykyisiä sisiliskoja. Linnut kehittyivät nykyiseen muotoonsa miljoonien vuosien kuluessa. Kehitys tapahtui asteittain, ja se alkoi kahdella jalalla kävelystä. Sitten kehittyivät höyhenet, siivet, nokka ja voimakas rintalihaksisto, joka mahdollisti lentämisen. Merkittävä anatominen yhtäläisyys linnuilla ja dinosauruksilla on lonkkamaljassa. Hirmuliskoille kehittyi reiällinen lonkkamalja, jonka ansiosta ne pystyivät kulkemaan pystyasennossa, juoksemaan nopeammin ja olemaan pitempiä aikoja liikkeessä kuin samaan aikaan eläneet muut matelijat. Reiällinen lonkkamalja teki niistä hirmuliskoja – ja juuri sama anatominen piirre on ominainen nykyajan linnuille. Lähde löytöretkelle artikkeliarkistoomme ja lue lisää linnuista.

Miten linnut lentävät?

Jotta lentäminen onnistuu, vartalon pitää olla kevyt, tuulenvastuksen pitää olla pieni ja vartalon pitää pystyä nousemaan ja saamaan työntövoimaa. Lintujen vartalo täyttää nämä vaatimukset muun muassa siten, että niillä on siivet, voimakkaat rintalihakset, virtaviivainen keho ja kevyet, ontot luut.

Useimmilla linnuilla on kaarevat siivet, joiden ansiosta ilma liikkuu nopeammin siiven yläpuolella kuin alapuolella. Se taas luo siipiin nostavan voiman.

Kun lintu on päässyt ilmaan, lento jatkuu aktiivisella tai passiivisella lentämisellä.

Aktiivisessa lentämisessä linnut käyttävät rintalihaksiaan jatkaakseen lentämistä lihasvoimalla.

Passiivisessa lentämisessä linnut kääntelevät siipiään tavalla, joka turvaa jatkuvan nosteen ilmavirtojen avulla.

Kaikki linnut eivät osaa lentää. Jotkin lajit, kuten strutsi, ovat liian raskaita pystyäkseen lentämään, koska niiden rintalihakset eivät ole tarpeeksi vahvoja.

Monet lentokyvyttömistä linnuista ovat peräisin saarista, missä ei ole ollut vaaraa saalistavista pedoista.

Lintujen vartalo sopii lentämiseen

© Shutterstock

Linnut osaavat tehdä työkaluja

Maailmassa on noin 9 000–11 000 eri lintulajia. Monilla niistä on ainutlaatuisia ominaisuuksia.

Suomukorppikotka voi lentää linnuista korkeimmalle. Korppikotkat yleensäkin lentävät korkealla löytääkseen saaliita, mutta suomukorppikotka on havaittu 11,3 kilometrin korkeudessa, mikä on lähellä useimpien reittilentokoneiden lentokorkeutta.

Korpit ja varikset lentävät alemmissa ilmakerroksissa. Ne taas ovat eläinmaailman älykkäimpiä otuksia. Korpit pystyvät esimerkiksi tekemään työkaluja ja ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Niiden aivot kuuluvatkin lintumaailman suurimpiin.

Toinen epätavallinen lintu on papukaija. Arapapukaijojen keskimääräinen elinikä on noin 50 vuotta, mutta ne voivat elää jopa 90-vuotiaaksi. Korkean iän lisäksi papukaijat tunnetaan kyvystään matkia ihmisten kieliä ja puhetta.

Maailman suurin lintu on strutsi, jonka korkeus on 2,10 metriä ja paino noin 156 kiloa. Vastakkaisessa päässä on hunajakolibri, maailman pienin lintu. Naaraat ovat ”suurempia” hunajakolibreja. Niiden keskimääräinen paino on 2,6 grammaa ja pituus noin 6 senttimetriä.

Linnut - Korpit istuvat kannolla

© Shutterstock
Sivu 1 / 4