Kun Auringon säteet porottavat pilvettömältä taivaalta ja laittavat sisäisen termostaatin koville, hikirauhaset eri puolilla kehoa aktivoituvat poistaakseen liikalämpöä.
Tämä ei kuitenkaan päde koiriin. Niillä on vähän hikirauhasia muun muassa tassuissa ja kuonossa, mutta muuten sen on käytettävä muita keinoja päästäkseen eroon liiallisesta kuumuudesta.
Koiran kieli erottuu lämpökameran kuvassa punaisena, koska se on lämmin. Kieli haihduttaakin tehokkaasti lämpöä.
Läähätys helpottaa helteellä
Koiralla on hikirauhasia vain tassuissa ja kuonossa, ja nekin ovat niin pieniä, että se ei pääse eroon liiasta lämmöstä hikoilemalla. Siksi koirat huohottavat ja läähättävät kieli ulkona.
Syljen haihtuminen kielen pinnasta viilentää koiran elimistöä. Samalla läähättäminen haihduttaa kosteutta keuhkoista, mikä myös osaltaan poistaa lämpöä.
Edes ankara läähätys ei välttämättä auta kovalla helteellä. Varsinkin litteäkuonoisilla roduilla voi olla vaikeuksia saada kieltään kyllin pitkälle ulos. Toisaalta kielestä saattaa haihtua niin paljon nestettä, että koira alkaa kärsiä kuivumisoireista.
Nyt Nottingham Trent -yliopiston tutkijat Britanniassa ovat tutkineet tarkemmin sitä, mitkä koirarodut selviävät heikoiten lämpötilannoususta.
Uudessa laajassa tutkimuksessa käytiin läpi maassa yli vuonna 2016 tehtyä 900 000 eläinlääkärikäyntiä. Lopputulos oli hyvin selkeä: jotkin koirat sietivät kuumuutta selvästi heikommin kuin toiset ja ratkaisevia tekijöitä olivat etenkin paino, ikä, rotu ja kallonmuoto.
Lyhytkuonoiset kärsivät helteistä
Tutkimuksen tilastot osoittivat muun muassa seuraavaa:
- Kaikkiaan 390 koiralla oli tarkasteluajanjaksona kuumuuden aiheuttamia oireita, ja 56 koiraa menehtyi niihin.
- Isot, yli 50-kiloiset koirat kärsivät kuumuudesta kolme kertaa niin paljon kuin alle 10-kiloiset koirat.
- Yli 12-vuotiailla koirilla oli kohonnut riski sairastua kuumuudesta.
Tutkijat havaitsivat myös, että tietyt rodut esiintyivät tilastoissa usein: lyhytkuonoiset rodut, kuten englannin- ja ranskanbuldoggit, sairastuivat kaksi kertaa niin useasti kuin esimerkiksi beaglet ja bordercolliet. Kaikkein heikoin tilanne oli kiinanpystykorvilla, jotka tunnetaan muun muassa tiheästä turkistaan.
Tulokset yllättivät tutkijat
Bulldoggi on myös aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut kuumuudelle erittäin herkäksi. Nyt saatii myös muita vielä yllättävämpiä tuloksia.
Uusi tutkimus osoittaa muun muassa, että kultaisellanoutajalla on peräti 2,7 kertaa niin suuri riski sairastua kuumuudesta kuin vaikkapa labradorinnoutajalla, "vaikka ne ovat saman kokoisia," kuten tutkijat toteavat. Vielä yllättävämpää oli se, että englanninvinttikoiralla on 4,26 kertaa niin suuri riski sairastua kuumuudesta kuin labradorinnoutajalla.
Liikajalostettu koira ei hengitä, juokse eikä pure
Monista koiraroduista on jatkuvalla jalostuksella tullut sairaita. Suurikokoiset rodut kuumenevat liikaa – etenkin jos niiden hengitys ei kulje kunnolla – ja luusyöpä on niilllä yleinen. Pienikokoiset koirat palelevat herkästi, ja niiden lonkka- ja olkanivelet menevät helposti pois paikoiltaan. Kiinanpalatsikoirat, bulldoggit ja muut tylppäkuonoiset rodut eivät jaksa juosta, koska ne eivät saa kylliksi happea.
Bulldoggien on niin vaikea hengittää ja viilentää elimistöään, että Alankomaiden kennelliitto otti vuonna 2014 asian huomioon rodunjalostusoppaassaan: koiran pitää pystyä kävelemään kilometri 12 minuutissa ja sitten saada hengityksensä ja ruumiinlämpönsä tasaantumaan enintään vartissa.
Tylppäkuonoisilla roduilla leuat ovat liian lyhyet verrattuna hampaiden määrään. Lisäksi silmäkuopat ovat niin pienet, että silmät ovat pullahtaa paikoiltaan.
Bulldoggin kuonon ihopoimut ja silmänympärykset on puhdistettava säännöllisesti, ja useimmat pesueet syntyvät sektiolla, koska pentujen päät ovat liian isoja.
15 000 vuotta sitten: Alkusudesta kesy
Nyt jo sukupuuttoon kuollut susimuoto lyöttäytyi ihmisen seuraan noin 15 000 vuotta sitten. Sen kallo oli pitkä ja leuat jykevät.
1860: Härkäkoira
Bulldoggi avusti härkien käsittelyssä. Tylpän kuonon ansiosta se pystyi hengittämään, vaikka se olisikin iskenyt hampaansa härkään.
1906: Kallo lyheni
Bulldoggia alettiin jalostaa lemmikiksi, ja rotuominaisuudet korostuivat. Päästä tuli liioitellun leveä ja litteä ja alapurenta voimistui.
2004: Hurja alapurenta
Selkeän alapurennan ja nenäpoimujen tavoittelu tuotti hammaskaluston, josta ei enää olisi ollut iloa härkien käsittelyssä.
