Kumpi on viisaampi, koira vai kissa?

Kissojen ja koirien omistajille asia on tietysti päivänselvä, mutta mitä tiede sanoo lemmikkien älystä? Kokosimme tutkittua tietoa kissan ja koiran muistista, yhteistyö­kyvystä, viestinnästä ja muista taidoista.

Shutterstock

1. erä: Aivojen koko

Aivojen suhteellinen koko ratkaisee

Mitä isompi eläin on, sitä suuremmat aivot sillä yleensä on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että iso eläin olisi pientä älykkäämpi. Aivojen koko pitää suhteuttaa eläimen kokoon. Tätä varten on kehitetty mitta EQ eli aivojen suhteellinen koko.

Koiralla se on 1,2, eli se päihittää täpärästi kissan, jonka EQ on 1,0.

Pisteet:

Koira: 1 piste. Kissa: 0 pistettä.

2. erä: Aivokuori

Ajattelu tapahtuu aivokuoressa

Aivokuori on aivojen poimuttunut pintakerros. Siellä sijaitsevat muun muassa tietojen käsittelystä, muistista ja ongelmanratkaisusta huolehtivat aivoalueet.

Kissan aivokuoressa on noin 300 miljoonaa hermosolua. Koira jää 160 miljoonaan. Kissalla on siis esimerkiksi paljon parempi muistikapasiteetti kuin koiralla.

Pisteet:

Koira: 1 piste. Kissa: 1 piste.

© Shutterstock

3. erä: Muisti

Kissa muistaa pidempään

Menneiden muistelu ei suinkaan ole ihmisen yksinoikeus. Uusien tutkimusten mukaan niin koirilla kuin kissoillakin on niin sanottu episodinen muisti. Se on pitkäkestoinen muisti, joka tallentaa ja palauttaa mieleen tapahtumien ajan ja paikan.

Episodinen muisti: Koira ja kissa

Kissa muisti ruokakipon, koira muisti käskyt.

1. KISSAN episodinen muisti

Eri puolella huonetta on neljä täyttä ruokakuppia, ja kissan annetaan syödä kaksi tyhjäksi.

2. KISSAN episodinen muisti

Kissa viedään pois huoneesta, ja kaikki ruokakupit tyhjennetään. Kupit jäävät paikoilleen.

3. KISSAN episodinen muisti

Kun kissa päästetään takaisin huoneeseen, se tutkii tarkimmin ne kupit, joihin oli jäänyt ruokaa.

1. KOIRAN episodinen muisti

Koira opetetaan matkimaan omistajansa liikkeitä, kun se saa tietyn kommennon.

2. KOIRAN episodinen muisti

Koira opetetaan menemään makuulle aina, kun sen omistaja tekee jonkin liikkeen.

3. KOIRAN episodinen muisti

Tunnin kuluttua omistaja antaa taas matkimiskomennon. Koira muistaa, mitä sen piti tehdä.

Kun testattiin toista muistin osa-aluetta, lyhytkestoista muistia, kissan muisti oli lähes 200 kertaa niin pitkä kuin koiran.

Pisteet:

Koira: 1 piste. Kissa: 2 pistettä.

Lyhytkestoinen muisti: Koira ja kissa

Koiralle ja kissalle näytetään joukko laatikoita ja opetetaan, että ruokaa on siinä, jossa palaa valo. Kissa muistaa 16 tunnin jälkeenkin, missä valo paloi. Koira unohtaa sen viidessä minuutissa.

4. erä: Numeerinen älykkyys

Lukumäärä ohjaa oikealle kupille

Kissat ja koirat eivät varsinaisesti ole matemaatikoita, mutta molemmat näyttävät pystyvän hahmottamaan lukumääriä ja tekemään niiden perusteella ratkaisuja. Kokeessa kissojen ja koirien piti valita kahden ruokakupin välillä näkemättä, mitä niissä oli.

Toinen kuppi oli täynnä ruokaa, ja toinen oli tyhjä mutta käsitelty tuoksuaineilla niin, että sekin tuoksui ruoalta. Ainoa näkyvä ero oli kuppien päällä oleva pistekuvio: täyden kupin päällä oli kolme pistettä, tyhjän päällä kaksi.

Koetilanteessa koirat ja kissat oppivat etsimään ruokaa kupista, jossa oli oikea määrä pisteitä.

© Shutterstock

Harjoittelemalla koirat oppivat yhdistämään pisteiden lukumäärän siihen, onko kupissa ruokaa vai ei. Ajan mittaan ne oppivat valitsemaan oikein yhä paremmin. Koirat muistivat hivenen paremmin kuin kissat.

Tutkijoiden mukaan ei ole kuitenkaan aivan varmaa, tunnistivatko eläimet pisteiden lukumäärän vai erottivatko ne kuviot muodosta.

Pisteet:

Koira: 2 pistettä. Kissa: 2 pistettä.

Ihminen on tyhmentänyt koiran

Koiran kyky hahmottaa lukumääriä on surkea verrattuna sen esivanhempiin eli susiin. Kun koirille ja susille tarjottiin juuston palasia kahdessa kupissa, sudet erottivat koiria paremmin määrien eron ja valitsivat sen kupin, jossa oli enemmän ruokaa.

Määrien ymmärrys on laumaeläimelle tärkeä taito, jotta se voi esimerkiksi arvioida oman lauman vahvuuden vastustajaan nähden. Ihmisen seuralaisena koiran taidot ovat ruostuneet.

5. erä: Itsenäisyys

Kesykissa syö kotona ja saalistaa luonnossa

Sosiaalisena eläimenä koira pärjää älykkyystesteissä, joissa vaaditaan yhteistoimintaa ihmisen kanssa.

Kun mitataan kykyä itsenäiseen toimintaan, kissa pääsee loistamaan. Vaikka kissa saisi ruokaa ihmiseltä, sillä on tallella vaistomainen tarve itsenäiseen toimintaan.

Kun tutkittiin sadan kaupungissa elävän kesykissan liikkeitä niihin asennetun videokameran ja gps-paikantimen avulla, ilmeni, että kissat kävivät saalistamassa läheisillä luontoalueilla vähintään neljä kertaa viikossa.

Vuosituhansia jatkunut jalostus on vienyt koirilta kyvyn selvitä luonnossa itsenäisesti.

Pisteet:

Koira: 2 pistettä. Kissa: 3 pistettä.

Jos tilaisuus tarjoutuu, kissa lähtee saalistamaan, vaikka sitä ruokittaisiin joka päivä.

© Shutterstock

6. erä: Oppimiskyky

Chaser osaa tuhat sanaa

Moskovan kissasirkuksen esiintyjät kävelevät nuoralla, kiipeävät köyttä pitkin ja hyppäävät renkaiden läpi. Jos kärsivällisyyttä riittää, tavallinenkin kissanomistaja voi kouluttaa lemmikkinsä vaikkapa antamaan tassua, kulkemaan narussa ja asioimaan vessanpytyllä.

Kissojen suoritukset tosin kalpenevat sen rinnalla, mihin koulutetut koirat kykenevät.

Oppimiskyvystään maailmankuuluksi tullut yhdysvaltalainen bordercollie Chaser tunnistaa nimeltä tuhat erilaista lelua. Se ymmärtää jopa sanajärjestyksen merkityksen. Se lähtee etsimään palloa, jos sille sanoo "etsi pallo", mutta ei piittaa käskystä "pallo etsi", vaikka siinäkin on avainsana "pallo".

Chaser tuntee nimeltä tuhat eri lelua. Se noutaa ne käskystä.

© Getty Images

Koiran kielitaito on paljon luultua parempi. Viime vuonna tehdyssä kokeessa seurattiin 13 koiran aivotoimintaa, kun ne kuulivat omistajansa puhetta.

Aivokuvaus osoitti, että koirat reagoivat eri tavalla oikeisiin sanoihin ja merkityksettömiin äänteisiin, vaikka ne sanottiin samalla äänenpainolla.

Oppimiskyvyssä koira voittaa kissan mennen tullen, mutta se voi selittyä siitä, että seurallisena eläimenä koiraa on helppo motivoida kehumalla. Kissa taas oppii uusia asioita mieluiten omin päin.

Pisteet:

Koira: 3 pistettä. Kissa: 3 pistettä.

7. erä: Viestintä

Laumaeläin voittaa

Viestintäkyky ja sosiaaliset suhteet ovat koiran vahvuuksia, jotka periytyvät susilaumasta. Silti myös kissa selvisi yllättävän hyvin kokeessa, jossa testattiin viestintätaitoja.

Unkarilaistutkijoiden tekemässä kokeessa vertailtiin kissan ja koiran kykyä ymmärtää, mitä sormella osoittaminen tarkoittaa. Kokeessa oli kaksi kierrosta.

Ensin tutkijat osoittivat ruokakuppia sormella eri etäisyydeltä eripituisia aikoja. Tässä kissa pärjäsi yhtä kuin koira.

Kokeen toisessa osassa ruokakuppi oli eläinten saavuttamattomisssa ja lemmikin piti saada omistajansa ymmärtämään, missä ruokakuppi oli, ja auttamaan sitä saamaan se eläimen ulottuville.

Koira tietää, milloin omat taidot eivät riitä

Molemmat saavat ruoan esiin

Ruokakuppi on penkin alla niin, että sen saa esiin vain narusta vetämällä. Sekä koira että kissa osaavat vetää narusta.

Koira ymmärtää pyytää apua

Kun ruokakuppi pannaan niin, että narun vetäminen ei auta, kissa etsii sinnikkäästi ratkaisua omin päin. Koira pyytää apua ihmiseltä.

Koira oli kissaa etevämpi kiinnittämään omistajansa huomion.

Koira osaa luoda yhteyden ihmiseen muun muassa katsekontaktin avulla paremmin kuin kissa. Tämä ilmeni myös kokeessa, jossa eläimet asetettiin sellaisen pulman eteen, jonka ne pystyivät ratkaisemaan vain ihmisen avulla.

Pisteet:

Koira: 4 pistettä. Kissa: 3 pistettä.

Muut eläimet päihittävät kissat ja koirat

Kissa ja koira eivät välttämättä ole älyllisiltä kyvyiltään eläinkunnan kärkeä. Lemmikkien sarjan ulkopuolella esimerkiksi sika menestyy testeissä hyvin. Se on haka symbolien tunnistamisessa. Kakadu osaa käyttää ja valmistaa työkaluja. Kaloilla taas on yllättävän hyvä pitkäkestoinen muisti.

Sika ohjaimissa

Sika oppii nopeammin käyttämään ohjainsauvaa kuin koira. Ohjaussauvan käyttö osoittaa, että se ymmärtää omien tekojensa seuraukset ja on tietoinen itsestään.

Kakadu taitaa työkalut

Jos kakadu ei yllä esimerkiksi verkon takana olevaan pähkinään, se osaa taittaa puutikun päänkoukuksi ja vetää sen avulla herkun nokan ulottuville.

Eväkäs muistihirmu

Joskus on väitetty, että kultakalalla on kolmen sekunnin muisti. Tosiasiassa sillä on erinomainen pitkäkestoinen muisti ja se löytää piilotetut esineet erittäin hyvin.

LOPULLINEN TULOS

4-3: Koira voittaa kissan

Koira päihittää kissan ennen muuta oppimiskyvyllään ja innollaan viestiä ihmisen kanssa. Laumaeläimenä se tekee mielellään yhteistyötä ja sen saa osallistumaan testeihin, kun se palkitaan kehuilla. Kissa ei juuri innostu tutkijoiden puuhista, joten sen kykyjä on vaikeampi mitata.

Lue myös:

Eläimet

Miksi koirat tottelevat helpommin kuin kissat

1 minuuttia
black and white cat on fence
Eläimet

Kissa: Miksi kissa putoaa aina jaloilleen?

0 minuuttia
Eläimet

Katso, miten pimeän ruhtinaat hallitsevat yössä

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!