Kärsä on norsun tuntomerkki ja monitoimielin, joka helpottaa sen elämää eri tavoin. Kärsällään norsu muun muassa juo ja syö, tarttuu, ruiskuttaa vettä, nostaa ja siirtää.
Päästäkseen selville monikäyttöisen tunto- ja tarttumaelimen toiminnasta saksalainen tutkimusryhmä analysoi norsun naamalihasten liikkeitä. Sekä afrikkalaisilla että aasialaisilla lajeilla todettiin olevan paljon kärsään liittyviä hermoyhteyksiä.
Naamalihasten viestinnän havaittiin kulkevan viinirypäleen kokoisen aivojen osan kautta. Aasialaisnorsuilla alue sisältää noin 54 000 ja afrikkalaisnorsuilla noin 63 000 hermosolua. Ihmisen vastaava hermosolukertymä koostuu vain noin 8 000 aivosolusta.
Norsu on massiivinen eläin, jolla on isot aivot, mutta kokoon suhteutettuna kyseisen alueen hermosolumäärä on hämmästyttävän suuri. Suhteellisesti enemmän hermosoluja tässä aivojen osassa on vain delfiineillä: 85 000.
40 000 lihaksen ohjausyksikkö
Naamalihasten liikkeitä säätelevää aivojen osaa työllistää eniten kärsä, jossa on jopa 40 000 erillistä lihasta. Ihmisen lihaksisto koostuu kaikkiaan noin 650 lihaksesta.
Monikäyttöisyyden kannalta on olennaista paitsi se, että norsu pystyy säätelemään kärsän liikkeitä tarkasti, myös se, että lihaksikkuus tekee kärsästä vahvan elimen, jolla norsu voi nostaa jopa 350 kilon kuorman.