Koirasi voi pian elää pidempään
Syntymästä kuolemaan vain 12 vuodessa – koirien lyhyt elinikä on ihmisille suuri surun aiheuttaja, mutta nyt uusi tutkimus pyrkii antamaan nelijalkaisille ystävillemme pidemmän elämän.

Uskollisen ystävän elämänilo tuntuu kadonneen viime kuukausien aikana. Ruokahalu on tiessään, eivätkä kävelylenkitkään enää kiinnosta entiseen tapaan. Eläinlääkärillä on huonoja uutisia: ainoa ratkaisu on eutanasia. Itkuisten hyvästien jälkeen Musti nukutetaan ikinuneen, eikä sitä enää ole.
Oman rakkaan lemmikin kuolema on surullinen hetki, ja nyt tutkijat yrittävätkin saada koirille lisää elinvuosia tieteen keinoin.
Tutkijat ovat tunnistaneet joukon elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka voivat parantaa koiran terveyttä ja pidentää sen elinikää. He ovat myös uuden ihmelääkkeen jäljillä, joka saattaisi jopa hidastaa koiran ikääntymistä, jotta saisimme nauttia lemmikkiemme seurasta pidempään – ja joka saattaisi antaa myös ihmiselle pidemmän ja terveemmän elämän.
Koiranomistajat iloisia hankkeesta
Vuonna 2014 ryhmä koirarakkaita eläinlääkäreitä, biologeja ja muita tutkijoita perusti Dog Aging Project -nimisen hankkeen, jonka tavoitteena on pidentää koiran elinikää ja parantaa samalla koirien terveyttä.

Näin vanhoiksi eri rodut elävät nykyisin
Koiran koko ja se, missä määrin sille on kehittynyt tiettyjä ominaisuuksia, vaikuttavat odotettavissa olevaan elinikään.
Erityisen korkealla tärkeysjärjestyksessä on pidentää koiran terveenä viettämää aikaa.
Ikääntymisen tutkimuksessa terveet elinvuodet ovat yleisesti ottaen kaikkein tavoitelluin asia, sillä 100-vuotiaaksi elämisessä ei juuri ole juhlimista, jos kärsii sairauksista ja muista vaivoista jo kuusikymppisestä lähtien.
Hankkeessa on tutkittu tuhansia eri kokoisia, rotuisia ja ikäisiä koiria. Koirien omistajat lähettävät tutkijoille vuosittain koiran terveystiedot ja vastaavat lisäksi yksityiskohtaiseen kyselyyn, jonka täyttäminen vie noin kolme tuntia.
Suuri määrä dataa auttaa selvittämään, miten perimä, elintavat ja ympäristö vaikuttavat koiran ikääntymiseen.

Dog Aging Project -tutkimushankkeeseen osallistuu tuhansia koiria – myös tanskandoggeja, jotka koostaan huolimatta kuuluvat lyhytikäisimpiin koiriin.
Terveystietojen ja kyselyvastausten lisäksi tutkijat selvittävät ikääntymisen saloja myös kartoittamalla noin 10 000 koiran genomin eli niiden koko perimän.
Ensimmäiset tulokset ovat jo selvillä.
Liikuntaa ehkäisee dementiaa
Vuonna 2022 Dog Aging Project julkaisi päätelmät kattavasta analyysista, jossa selvitettiin yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja dementian välillä vanhemmissa koirissa. Tutkimukseen osallistui 11 574 iältään 6–18-vuotiasta koiraa, joista 287 kärsi dementiasta.
Kyselyn avulla tutkijat saivat tietoa esimerkiksi koirien kognitiivisesta terveydestä – eli sellaisista aivojen toiminnoista, kuten muisti, kaavojen tunnistus ja tiedon käsittely –, aktiivisuustasosta, koulutushistoriasta ja ravintolisien käytöstä.
Analyysissa paljastui merkittävä yhteys liikunnan ja koirien dementian välillä – paljon liikkuvilla koirilla oli vähemmän kognitiivisia ongelmia ja pienempi koirien dementian eli CCD:n riski.
Koirien kuolinsyyt
20 vuotta kestäneessä tutkimuksessa, johon osallistui yli 74 000 koiraa, selvitettiin ihmisen parhaan ystävän yleisimmät kuolinsyyt.

1. Infektiot tappavat pentuja
Alle 1-vuotiaiden koirien tavallisimmat kuolinsyyt ovat infektiot, onnettomuudet ja synnynnäiset viat. Nämä kolme tekijää ovat taustalla 60 prosentissa pentukuolemista. Vatsan ja suoliston sairaudet ja lihaksistoon liittyvät ongelmat ovat seuraavaksi yleisimmät pentujen kuolinsyyt.

2. Syöpä vie koiria parhaassa iässä
Syöpä aiheuttaa yli kolmasosan niistä yli 1-vuotiaiden koirien kuolemista, jotka eivät johdu jonkin elimen pettämisestä. Yleisimmin koirilla pettävät kuolettavasti aivot, hermojärjestelmä tai vatsa ja suolisto.

3. Vanhoilla koirilla munuaisongelmia
Yli 10-vuotiaaksi eläneistä koirista suhteellisen harva kuolee syöpään verrattuna muihin kuolinsyihin. Vanhoilla koirilla yleisiä kuolinsyitä ovat esimerkiksi munuais- ja virtsatiesairaudet, sydän- ja verisuonitaudit sekä hormonijärjestelmän sairaudet.
Koirat, joilla on jokin erityisesti ikääntymiseen liittyvä sairaus, tutkitaan perinpohjin monien erilaisten tutkimusten avulla. Jos koiralla on vaikkapa dementia, tutkimukset voivat paljastaa uutta tietoa siitä, miten ja missä ikävaiheessa aivosairaudet tyypillisesti ilmenevät.
Koirarotujen moninaisuus tekee suuren tietomäärän keräämisestä tarpeellista. Ikääntyminen saattaa vaikuttaa eri tavoin esimerkiksi saksanpaimenkoiraan ja buldoggiin, koska koirarotujen odotettavissa olevat eliniät vaihtelevat niin suuresti.
Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa brittiläinen tutkijaryhmä tuli siihen tulokseen, että jackrussellinterrierin elinikä on keskimäärin melkein 13 vuotta, kun taas ranskanbuldoggin vain 4,5 vuotta.

Samanikäisten pentujen eliniänodote on hyvin erilainen: ranskanbuldoggi elää todennäköisesti vain noin viisi vuotta, kun taas jackrussellinterrieri elää noin 13 vuotta.
Tutkimus paljasti myös, että yleensä pienet koirat elävät isoja pidempään. Tämä eroaa muista nisäkkäistä, joiden joukossa yleensä suuret elävät pieniä kauemmin.
Ero saattaa johtua koirien saamasta ravinnosta.
Ruokaa vain kerran päivässä
Ruoan vaikutus terveyteen on kiistatta merkittävä, mutta tutkijat eivät vielä tiedä tarkalleen, miten eläinten ruokailutottumukset vaikuttavat niiden terveyteen ja ikääntymiseen.
Tutkijat ovat käyneet läpi erilaisia ruokavalioita siinä toivossa, että jokin niistä hidastaisi ikääntymistä. Hiirillä ja rotilla tehdyissä kokeissa on havaittu, että rajattu energiamäärä ja pätkäpaasto, jossa syödään vain tarkasti rajattuina aikoina, vaikuttavat myönteisesti elinikään.
Dog Aging Projectin tutkijat testasivat myös, oliko koirien terveyden – erityisesti kognitiivisen terveyden – ja aterioiden tiheyden välillä yhteyttä.
Yli 100 000 koiran tietojen analysointi paljasti, että yksi ateria päivässä useampien sijaan oli sidoksissa merkittävästi pienempään riskiin saada jokin elinten, hampaiden tai luuston sairaus, ja myös koiran mielenterveys oli yhden aterian päivässä syövillä parempi.
Sekä liikunta että ravinto vaikuttavat siis siihen, kuinka vanhaksi koira elää. Tutkijat eivät kuitenkaan tyytyneet vielä tähän vaan etsivät ainetta, joka voisi hidastaa koiran ikääntymistä ja antaa sille lisää elinvuosia.
Ihmeaine puhdistaa solut
Erityisesti yksi aine on herättänyt tutkijapiireissä innostusta. Rapamysiiniä käytetään nykyisin ihmisten syöpähoidoissa ja elinsiirtojen yhteydessä pitämään immuunijärjestelmää kurissa, jotta elimistö ei ala hylkiä uutta elintä. Mutta näyttää siltä, että aine saattaisi vaikuttaa myös ikääntymiseen, sillä banaanikärpäsillä, käärmeillä ja jyrsijöillä tehdyissä kokeissa on saatu lupaavia tuloksia.
Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuodelta 2016 pääteltiin, että kolmen kuukauden päivittäinen rapamysiiniannos pidensi keski-ikäisten hiirten elinikää jopa 60 prosentilla ainetta saamattomiin hiiriin verrattuna.
Ihmeaine pidentää ikää
Rapamysiini estää ikääntymistä aiheuttavan proteiinin toimintaa elimistössä ja voi siten pidentää eläimen ikää.

1. Kalvo hajottaa kuona-aineita
Solujen terveys ja toiminta optimoidaan autofagiana tunnetun puhdistusprosessin avulla, jossa kalvo ympäröi ja hajottaa vialliset molekyylit ja muut kuona-aineet. Puhdistusprosessi pitää solut nuorekkaampina.

2. Proteiini kiihdyttää ikääntymistä
Elimistön saadessa ravintoa mTOR-nimisen proteiinin muodostus kasvaa ajan mittaan. Proteiini säätelee aineenvaihduntaa ja kiihdyttää solujen kasvua, mutta se estää myös autofagiaa, jolloin elimistöön kertyy kuona-aineita ja ikääntyminen kiihtyy.

3. Rapamysiini estää proteiinin toiminnan
Rapamysiini estää mTORin toiminnan, jolloin solujen puhdistus toimii optimaalisesti. Solut voivat siis poistaa ja kierrättää kuona-aineita tehokkaasti, mikä pitää solut terveinä pidempään ja hidastaa ikääntymistä.
Rapamysiinin vaikutus ikääntymiseen on samankaltainen kuin energian saannin rajoittamisen vaikutus, sillä rapamysiini estää mTOR-proteiinin toiminnan. Proteiini aktivoituu yleensä syödessä ja säätelee muun muassa aineenvaihduntaa sekä solujen kasvua ja jakautumista.
Proteiinin toiminta liittyy myös kasvaneeseen riskiin saada jokin ikääntymiseen liittyvä sairaus, kuten syöpä, niveltulehdus tai osteoporoosi.
Tästä syystä Dog Aging Project haluaa nyt testata rapamysiiniä koirilla, jotta nähdään, vaikuttaako aine myös suurempiin eläimiin ja mikä optimaalinen annostus voisi olla. Hyödyt voivat koskea muitakin kuin vain koiria.
Hyvää osviittaa koirista
Tutkijat arvelevat nimittäin, että koirien terveyttä ja ikääntymistä koskeva tutkimus hyödyttää myös ihmistä monin eri tavoin sen lisäksi, että lemmikkimme saavat elää pidempään ja terveempinä. Koirilla tehtävä tutkimus kertoo myös, miten ravinto ja liikunta vaikuttavat ihmisen ikääntymiseen.
60 prosenttia pidempään elivät keski-ikäiset hiiret, jotka saivat rapamysiiniä.
Laboratorioissa käytettävien koe-eläinten tavoin myös koirat elävät ihmistä lyhyemmän elämän – ja ikääntyvät siksi nopeammin. Siksi ikääntymisen tutkiminen on koirilla helpompaa kuin ihmisillä.
Koska koirat elävät tiiviissä yhteydessä ihmiseen ja samassa ympäristössä kuin ihminen – toisin kuin esimerkiksi laboratoriohiiret –, niistä voidaan nähdä helpommin, miten ympäristö ja elintavat vaikuttavat ikääntymiseen. Koirat kärsivät myös monista samoista elintapasairauksista kuin ihmiset – esimerkkeinä liikalihavuus, niveltulehdus ja diabetes.

Jotkin omistajiensa hemmottelemat koirat saavat liikaa ihmisten ruokaa, mikä tekee niistä ylipainoisia ja altistaa ne elintapasairauksille, kuten diabetekselle.
Koirien eliniän pidentäminen antaa enemmän tietoa kuin hiirien ja rottien, ja se lisää samalla ihmisten uskoa siihen, että ikääntymisen haasteet voidaan selättää ja voimme elää tulevaisuudessa pidemmän ja terveemmän elämän.
Ikääntymistä, aivan kuten sairauksiakin, voidaan ehkäistä elintapojen ja lääkkeiden avulla – ja tässä nelijalkaiset ystävämme voivat olla meille suureksi avuksi.