Kivikauden nauta oli ollut koekaniini
Kivikaudella tehtiin aivoleikkauksia. Ennen monimutkaista toimenpidettä muinaiset kirurgit harjoittelivat tekniikkaa eläimillä.
Kallossa reiän reunoilla oli jälkiä, jotka muistuttivat ihmisillä tehtyjen leikkausten jälkiä.
5 400 vuotta vanhan naudankallon analyysi paljasti, että kivikauden ihmiset harjoittelivat aivokirurgiaa kotieläimillään.
Vendéestä Ranskasta jo 1970-luvulla löydetyn kallon reikää oli pidetty murtumana, jonka nauta oli saanut ehkä rajussa lähikontaktissa toisen naudan kanssa.
Mikroskooppitekniikka paljasti kallonporauksen
Ranskan kansallisen tutkimuslaitoksen CNRS:n tutkijat päätyivät uuteen tulkintaan reiästä sen jälkeen, kun he olivat tarkastelleet sitä nykyaikaisella mikroskooppitekniikalla ja saaneet selville, ettei reiän ympäryksessä mikään viitannut pään lyömiseen jotain kovaa vasten.
Reiän reunoissa havaittiin sen sijaan sellaisia raaputtamisen merkkejä, jollaisia on löydetty niistä kivikauden ihmisten kalloista, joille on tehty trepanaatioksi eli kallonporaukseksi kutsuttu kirurginen toimenpide.
Kallonporausta käytettiin esihistoriallisella ajalla todennäköisesti sekä fyysisten että psyykkisten sairauksien hoitoon.
Lehmä oli koekaniini
Kallon löytöpaikka oli ilmeisesti karjakaupan keskus, sillä lähialueelta on kaivettu esiin satoja nautojen kalloja.
Tutkijoiden mukaan ei ole syytä olettaa, että kallonporauksella olisi yritetty pelastaa naudan henki, sillä ei ole tehty muita löytöjä, jotka tukisivat ajatusta tällaisesta eläinlääketieteestä.
Vaikka karja oli varmasti arvossaan, tuskin yksittäistä sairasta nautaa olisi yritetty hoitaa poraamalla reikä sen kalloon. Ranskalaiset pitävät realistisempana tulkintana sitä, että nautaa oli käytetty koekaniinina. Eläimellä oli siis harjoiteltu ihmisen trepanaatiota.