Mikroskooppisen pieni alkueläin, joka lisääntyy kissojen suolessa ja jota miljoonat ihmisetkin kantavat, voi saada suden käyttäytymään oudosti – ja hakeutumaan johtotehtäviin.
Tämä käy ilmi Communications Biology -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Sitä varten tutkijat seurasivat Yhdysvalloissa sijaitsevan Yellowstonen kansallispuiston susia 26 vuotta ja ottivat niistä verinäytteitä.
Loinen ohjaa isäntäänsä
Susissa loisiva alkueläin on Toxoplasma gondii, joka kiusaa erityisesti kissoja, sillä se lisääntyy kissan suolistossa.
Kissa saa loisen syömistään hiiristä tai myyristä, ja loinen erittää kissan ulosteeseen munia, niin sanottuja ookystia. Ookystat voivat tarttua kissan ulosteen saastuttamasta maasta tai ruoasta melkein mihin tahansa tasalämpöiseen eläimeen, kuten ihmiseen, hiireen, sikaan, lampaaseen tai suteen.
Toxoplasma gondii -alkueläin jakautumassa. Jokaisen yksisoluisen eliön sisällä syntyy kaksi uutta eliötä.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että loinen muuttaa isäntäeläimensä käyttäytymistä. Se saa esimerkiksi jyrsijät lähes itsetuhoisiksi. Ne tulevat uhkarohkeiksi ja alkavat viehättyä jopa saalistajansa, kuten kissan, virtsan hajusta.
Isäntäeläimen pään sekoittaminen näyttää olevan osa loisen juonta, jolla se pääsee lisääntymään kissan suolistoon. Tuore tutkimus osoittaa, että loinen vaikuttaa samalla tavalla susiin, vaikka ne eivät ole minkään lajin saaliseläimiä.
Yellowstonen kansallispuistossa ei juuri elä kissoja, mutta sudet liikkuvat samalla alueella kuin puumat, jotka myös kantavat Toxoplasma gondii -loista. Loinen onkin todennäköisesti päätynyt susiin kuolleiden puumien lihasta tai puuman ulosteesta.
Loistartunta nostaa johtajaksi
Marraskuussa 2022 julkaistussa tutkimuksessa oli seurattu 299:ää sutta. Verikokeista ilmeni, että neljäsosa niistä oli Toxoplasma gondiin kantajia.
Loistartunnan saaneet sudet käyttäytyivät hyvin eri tavalla kuin muut lajitoverinsa. Ne olivat uhkarohkeita ja lähtivät laumasta omille teilleen 11 kertaa todennäköisemmin kuin muut.
Muurahaisloisikka tunkeutuu muurahaisen pään läpi.
Lue myös:
Toisaalta loisen kantajat myös usein päätyivät johtoasemiin. Loistartunnan saaneella oli tilastollisesti yli 46 kertaa suurempi todennäköisyys päästä laumanjohtajaksi kuin terveellä sudella.
Loisen ja johtajaksi valikoitumisen yhteyttä ei vielä tunneta. Tutkijat arvelevat, että tartunta lisää testosteroni-sukuhormonin eritystä, mikä usein saa aikaan aggressiivista käyttäytymistä. Ehkä aggressiivisuus auttaa susia nousemaan lauman hierarkiassa.