Miksi kissa putoaa aina jaloilleen?
Kissa tuntuu hallitsevan kiertoliikkeet ilmassakin. Miten se on mahdollista?
Nopeutensa ja ketteryytensä ansiosta kissat selviävät usein pienemmin vaurioin putoamisesta kuin vaikkapa koirat. Tietenkään edes kissat eivät pysty aina välttämään vammautumista, kun niiden ote alustasta kirpoaa.
Kissan ruumiinrakenne edistää selviytymistä ilmalennosta ja äkkipysäyksestä. Sillä on hyvin joustava selkäranka ja erittäin nopeat lihasrefleksit. Selviytymistä tukee lisäksi kissan erinomainen tilan ja suunnan taju: kissa aistii silmillään ja sisäkorvan tasapainoelimellään, miten päin se on putoamassa.
Kun kissa joutuu putoamisliikkeeseen, jossa se on ensin selkä alaspäin, näyttää usein siltä, että se alkaa vatkata raajojaan saadakseen vartalon kääntymään oikein päin. Hidastettuna esitetyistä filmeistä on kuitenkin saatu selville, että kissa toimii pudotessaan hyvinkin järjestelmällisesti.
Ensin kissa kääntää päänsä niin, että se näkee maahan. Sen jälkeen vartalo kiertyy ja jalat kääntyvät mahan alle. Lopuksi kissa venyttää jalkansa ja köyristää selkänsä mahdollisimman hyvään laskeutumisasentoon.
Kissan ilmalennon aikana suorittamat akrobatialiikkeet selittävät sen, miksi matalaltakaan putoavat kissat eivät juuri iskeydy maahan selkä edellä. Samat kiertoliikkeet selventävät myös, miten korkealta tyhjän päälle joutuneet kissat selviävät lennosta hengissä.
Kiertyvä ranka pehmentää laskua
Kun kissa putoaa, se kääntää ensin päätään niin, että sen silmät näkevät suoraan maahan.
Seuraavaksi kiertyy kissan selkäranka niskasta aina häntään asti.
Näin kissa saa käännettyä tassunsa vartalonsa alle kohti maata.
Lopuksi kissa venyttää jalkojaan ja köyristää selkäänsä niin, että sen vartalo on mahdollisimman joustava, kun se törmää maahan.