Shutterstock

Kilpikonna voi valita itse sukupuolensa

Lämpötila ratkaisee, kuoriutuuko kilpikonna koiraana vai naaraana, mutta sikiö pystyy vaikuttamaan asiaan liikkumalla munassa.

Pienillä lämpötilaeroilla on suuri merkitys kilpikonnalle sikiövaiheessa, sillä se, tuleeko siitä koiras vai naaras, riippuu lämpötilasta.

Pitkään luultiin, että sukupuolen määräytyminen on täysin sattumanvaraista samalla kertaa munituissa munissa, mutta tutkittuaan asiaa kokeellisesti Kiinan tiedeakatemian tutkijat totesivat käsityksen vääräksi.

Tutkimukset tehtiin makean veden vaippakilpikonnilla erikoisvalmisteisessa hautomossa, johon munat sijoitettiin niin, että niiden päiden välillä oli suurimmillaan 4,7 asteen lämpötilaero.

Sikiö etsii ihannelämpötilaa

Kilpikonnapopulaatiolle on etua siitä, että munat ovat 29-asteisia, sillä se estää sukupuolijakaumaa vääristymästä. Siksi sikiöt pyrkivät munassa löytämään näin lämpimän kohdan.

Kohti lämpimämpää

Munassa, jonka keskellä on alle 29 astetta, sikiö liikkuu kohti lämpimämpää päätä.

Alle 29 astetta: paljon koiraita

1

Kohti viileämpää

Munassa, jonka keskellä on yli 29 astetta, sikiö liikkuu kohti viileämpää päätä.

Yli 29 astetta: paljon naaraita

2
© YE ET. AL/CURRENT BIOLOGY & shutterstock

Osalle munista tehtiin etukäteen kapsatsepiinikäsittely, jonka jälkeen sikiö ei pysty aistimaan lämpötilaa normaalisti.

Tutkijat seurasivat sikiöiden liikkeitä munassa ja mittasivat ne.

Käsittelemättömät sikiöt liikkuivat jopa kuusi millimetriä, mutta ne sikiöt, jotka eivät kyenneet erottamaan lämpötilaa, pysyivät kutakuinkin paikallaan.

Kilpikonnan sikiö voi liikkua jopa kuusi millimetriä munassa punnitessaan eri lämpötilavaihtoehtoja.

© YE ET. AL/CURRENT BIOLOGY & shutterstock

Lämpötilalla on merkitystä

Mittausten mukaan normaalisti aistivat sikiöt liikkuivat poikkeuksetta sinnepäin, missä lämpötila oli 29 astetta. Tässä lämpötilassa koiraiden ja naaraiden väliseksi sukupuolijakaumaksi tulee 50:50.

Havainnot antavat ymmärtää, että sikiöt pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan sukupuoleensa, vaikka ne vaistomaisesti hakeutuvat niihin olosuhteisiin, joissa naaraita ja koiraita syntyy yhtä paljon.

Tasapainoa tavoitteleva mekanismi tarkoittaa myös sitä, että kilpikonnat eivät ole niin herkkiä ilmastonmuutokselle kuin on pelätty.

Sama voi päteä myös moniin muihin matelijoihin ja kaloihin.