Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kesän viisi pahinta verenimijää

Sinun suoniesi sisältö on monen ötökän herkkua. Sitä saadakseen ne purevat ja pistävät, pumppaavat sinuun myrkkyjä ja siinä sivussa ehkä vielä tartuttavat tauteja. Kesä on verenimijöiden huippusesonki.

Maitlan/Wild Wonders of Europe/Nature Picture Library

1. Puutiainen: Suomen vaarallisin eläin

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen ja koko Pohjolan vaarallisin eläin ei ole susi, karhu eikä edes autojen eteen toikkaroiva hirvi. Suurimmat terveyshaitat ihmisille aiheuttaa pieni, paljain silmin hädin tuskin erottuva puutiaispunkki.

Sudet ja karhut käyvät ani harvoin ihmisten kimppuun. Sen sijaan puutiainen aiheuttaa Suomessa joka vuosi tuhansien ihmisten sairastumisen. Pohjoismaissa puutiaisen pureman saa ainakin 200 000 ihmistä vuodessa.

Puutiaisesta voi tarttua ihmiseen kaksi tautia, borrelioosi ja puutiaisaivokuume. Ne voivat aiheuttaa ihon punoitusta, kuumetta, päänsärkyä ja jopa halvauksen. Bakteerin levittämä borrelioosi on hoidettavissa antibiooteilla. Viruksen aiheuttamaan aivokuumeeseen sen sijaan ei ole hoitoa.

© Nicolai Aarøe, SciePro/Science Photo Library

Puutiainen hyökkää kemiallisin asein

Puutiaisen hyökkäys on todennäköisesti ohi jo ennen kuin edes huomaat tulleesi sen kohteeksi. Sen aseena on sylki, joka suojaa Borrelia-bakteeria.

  • Sylki puuduttaa haavan

    Puutiaisen sylki sisältää aineita, jotka vähentävät pureman aiheuttamaa kipua ja kutinaa. Kun uhri ei huomaa puremaa, puutiainen voi rauhassa imeä mahansa täyteen verta.

  • Sylki pitää haavan auki

    Puutiaisen syljessä on aineita, jotka estävät verta hyytymästä. Siksi pistokohdassa veri pysyy juoksevana ja puutiainen voi herkutella samassa paikassa jopa päiviä.

  • Huijaus onnistuu

    Puutiaisen syljessä on myös tulehdusta estäviä aineita. Ne estävät immuunijärjestelmää reagoimasta pistokseen, jolloin puutiaisen syljessä olevat bakteerit pääsevät leviämään elimistöön.

  • Verisuonet laajenevat

    Puutiaisen syljen sisältämät vasodilataattorit eli verisuonia laajentavat aineet estävät pistohaavaa parantumasta normaalisti. Kun haava pysyy avoinna, bakteerien leviäminen elimistöön helpottuu.

Yleisin puutiaisten levittämä taudinaiheuttaja on Borrelia burgdorferi -bakteeri, joka aiheuttaa borrelioosin eli Lymen taudin.

Tavallisimmat borrelioosin oireet ovat ihon punoitus pistokohdassa, päänsärky ja lihaskivut. Joskus esiintyy myös väsymystä ja voimattomuutta. Jos sairautta ei hoideta, se voi levitä ihoinfektiosta keskushermostoon ja kehittyä neuroborrelioosiksi.

Neuroborrelioosivaiheessa bakteerit ovat tuottaneet myrkkyään niin paljon, että se vahingoittaa hermoja. Tavallisia oireita tässä vaiheessa ovat säteilevät kivut raajoissa, niskan jäykkyys ja kasvohermohalvaus. Jos borrelioosi havaitaan ajoissa, se voidaan hoitaa antibiooteilla.

2. Polttiainen: pieni mutta terävähampainen

Yksittäinen polttiainen on niin pieni, että sitä tuskin huomaa. Se on vähän sääskeä muistuttava hyönteinen, joka isoimmillaankin on alle 3 millimetrin kokoinen. Etenkin loppukesästä polttiaisparvet voivat olla iso riesa järvien, jokien ja muiden vesistöjen lähistöllä.

Polttiaisia esiintyy Suomessa koko kesän, mutta erityisen verenhimoisiksi ne äityvät loppukesästä parittelukauden jälkeen, kun naaraat etsivät ravintoa poikasilleen.

© Imageselect

Polttiaisen uhri ei välttämättä näe hyökkääjäänsä, mutta sen kyllä tuntee. Toisin kuin hyttynen, jonka imukärsä on suhteellisen ohut, polttiainen tekee uhrinsa ihoon reiän sahalaitaisilla leuoilla. Purema on yleensä kivulias.

Polttiaisen leuat ovat niin vahvat, että se pystyy puhkaisemaan useimpien eläinten ihon. Samalla kun se puree ihoon haavan, se purskauttaa siihen sylkeään, joka estää verta hyytymästä. Sitten se imaisee mahaansa pienen annoksen verta ja lentää ruokkimaan sillä jälkikasvuaan.

Polttiaisen ajaa parveilemaan parinmuodostus. Seuraa etsivät naaraat erittävät hormonia, joka houkuttelee paikalle kaikki lähiseudun koiraat. Naaraan löydettyään koiraat yrittävät kilpaa hurmata sitä tanssimalla. Kun naaras on tehnyt valintansa ja munat on hedelmöitetty, se lähtee etsimään verta poikastensa ravinnoksi.

© Shutterstock

3. Hyttynen: stilettikärsäinen veri-imuri

Kun liiskaat ihostasi verta imevän hyttysen, tuhoat veren imemiseen erikoistuneen kokonaisuuden.

Verenhimo herää naarashyttysessä, kun munat kehittyvät sen sisällä. Veren imemistä varten sillä on imukärsä. Siinä on ikään kuin tuppi ja sen sisällä putki, jonka päässä ovat pistosukasista koostuvat teräväreunaiset lävistimet eli stiletit.

Kun hyttynen painaa imukärsänsä ihoon, se samalla liikuttelee päätään niin, että kärsä porautuu ihon läpi.

Kun kärsä on löytänyt verisuonen, hyttynen luo suun ja nielun lihaksilla kärsään alipaineen, joka imee verta. Veren ainesosat päätyvät munien ravinnoksi.

© Claus Lunau

Kärsä porautuu verisuoneen

Hyttysen imukärsä on kuin lääkeruiskun neula. Sen sisällä on putkimaisen imukanavan päässä lävistimet eli stiletit.

  • Alipaine vetää veren hyttyseen

    Hyttysen pään ja nielun lihakset luovat imukärsään alipaineen.

  • Imukärsä joustaa

    Hyttysen imukärsä, jonka piilossa terävät lävistimet ovat, taipuu osuessaan ihoon.

  • Solut tunnistavat suonen

    Hyttynen havaitsee verisuonen imukärsän päässä olevilla aistinsoluilla.

4. Vampyyriyökkönen: perhonen vaihtoi kyynelet vereen

Suomessakin tavattavien kyynelyökkösiksi kutsuttujen yöperhosten on havaittu ajoittain imevän verta eläimistä – ja viime aikoina myös ihmisistä. Niiden imukärsä on lyhyt, ja siinä on väkäset, joilla saa otteen ihosta ja pääsee porautumaan verisuoniin asti.

Veri on kuitenkin poikkeus kyynelyökkösen ruokavaliossa. Nimensä mukaisesti kyynelyökkösellä on tapana imeä ravinnokseen kyynelnestettä eläinten silmistä. Se käyttää imukärsäänsä myös mehun imemiseen hedelmistä.

© De Agostini/Getty Images

Veren makuun päässeelle kyynelyökköselle maistuu tilaisuuden tullen myös ihmisveri. Se on ainoa tunnettu ihmisverta syövä perhonen. Siinä missä hyttysillä verenhimo on naaraiden ominaisuus, kyynelyökkösillä verta imevät vain koiraat. Varmaa selitystä sukupuolittuneelle ruokavaliolle ei tiedetä.

Alun perin kyynelyökköstä on tavattu etupäässä Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Euroopassa, mutta vuonna 2000 se ilmestyi myös Suomeen. Sen jälkeen se on levinnyt lännemmäksi, muun muassa Ruotsiin. Sen ei ole todettu levittävän ihmisiin sairauksia.

Vampyyriyökkönen itse teossa

5. Paarma: kärpänen leikkaa reiän ihoon

Ehkä rajuin kesän verenimijöistä on paarma. Paarmat ovat kärpäsiin kuuluva hyönteisheimo, joka ei tyydy hentoon pistoon vaan ottaa veriateriansa leikkaamalla reilun reiän uhrin ihoon.

Naaraspaarman suuosat ovat kehittyneet sahalaitaisiksi teriksi, joita se hankaa vuorotellen ihoa vasten. Kun se on löytänyt sopivan uhrin ja päässyt iholle, se leikkaa ihoon niin syvän viillon, että siitä alkaa vuotaa verta.

Veren paarma ottaa talteen imukärsällään. Imukärsä ei kuitenkaan ole ontto niin kuin hyttysellä, vaan se toimii pikemminkin kuin sieni.

Ihminen voi yrittää hätistää paarman pois huitomalla. Muiden eläinten osa on huonompi. Paarma saa jaloillaan niin hyvän otteen ihosta, että se ei pienestä ravistelusta hätkähdä. Usemmiten uhrin on vain odotettava, kunnes kiusanhenki on lopettanut ateriansa.

Toisin kuin monet muut verenimijät paarma on aktiivinen päiväsaikaan. Silloin ovat liikkeellä myös sen lempisaaliit eli ihmiset ja kotieläimet.

Paarmat ovat yksi yleisimmistä verenimijähyönteisistä. Niitä esiintyy kaikkialla maapallolla. Ne eivät kuitenkaan aina etsi verta. Koiraspaarma ei piittaa verestä lainkaan, vaan se käyttää ravinnokseen kukkien mettä. Naaraatkin tarvitsevat verta vain muniensa ravinnoksi. Muuten nekin imevät mettä.

© Claus Lunau & F1online/Alamy/All Over

  • Naaraat haluavat verta

    Koiraspaarmat syövät mettä, mutta munimaan valmistautuvat naaraat tarvitsevat verta.

  • Leuat leikkaavat ihoa

    Naaraspaarman suuosat ovat kehittyneet teriksi, joilla se puhkaisee uhrinsa ihon.

  • Viisiteräinen suu silpoo ihon

    Naaraspaarman suussa on viisi terävää uloketta, joilla se viiltää reiän ihoon. Viilto tekee kipeää.

  • Kärsä imee verta kuin sieni

    Toisin kuin hyttysellä, jonka imukärsä on ontto putki, paarman kärsä toimii kuin sieni.

Eläinkunta on täynnä verenimijöitä

Verenimijöitä on maassa, vedessä ja ilmassa ja kaikkialla maailmassa. Osa on suomalaisesta näkökulmasta eksoottisia. Toisaalta mäkäräiset ahdistelevat ihmisiä Uudessa-Seelannissakin.

Lue myös:

Hai ui syvyyksissä
Hait

Kannibalismi muutti Megalodonin jättihirviöksi

3 minuuttia
Hyönteiset

Tämä kesä on Pohjolan vaarallisimman eläimen paratiisi

5 minuuttia
Vuodenajat

Suomen kesä

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota