Tutustu maailman sitkeimpään eläimeen

ELÄVÄT KUOLLEET: 272 miinusastetta. 1000-kertaisesti tappava radioaktiivinen säteilyannos. Kylpy puhtaassa alkoholissa. Karhukainen selviää melkein mistä vaan, sillä se voi kuivua ja vaipua horrokseen.

Kahdeksan jalkaa ja kaksi vaihdetta

Karhukainen on maailman sitkein eläin

Karhukaiset näyttävät söpöiltä ja tuovat mieleen lähinnä viinikuminallen ja pölypussin risteytyksen. Silti niiden on jo pitkään tiedetty pystyvän uskomattomiin saavutuksiin.

Omituisesta ulkonäöstään ja enimmilläänkin vain 1,5 milimetrin koostaan huolimatta karhukainen selviää hengissä äärimmäisissä olosuhteissa. Pakkanen, kuumuus, radioaktiivinen säteily, suuri paine ja tyhjiö ovat muutama esimerkki oloista, joissa karhukainen vain porskuttaa.

Kun 30 vuotta jäädytettynä olleet karhukaiset sulatettiin, yksi heräsi henkiin, tuotti munia ja lisääntyi. Ennen tätä pisin aika, jonka karhukainen on selvinnyt hengissä pakastuksesta, oli 10 vuotta.

Yhdessä grammassa sammaletta voi elää jopa 20 000 karhukaista. Useimpia karhukaislajeja ei voi nähdä paljaalla silmällä, sillä suurimmatkin ovat vain 1,5 milliä pitkiä. Kuva: Science Photo Library

Ennätyksellinen karhukainen löytyi Etelämantereelta

Marraskuussa 1983 kaksi karhukaista otettiin talteen Etelämantereella sijaitsevalla Showa-tutkimusasemalla. Karhukaiset ja karhukaisten munat säilöttiin tuolloin 20 miinusasteen lämpötilaan.

Yli 30 vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2014, Japanin polaarialueiden tutkimuslaitoksen tutkijat sulattivat eläimet. Toinen karhukaisista ei kestänyt sulatusta ja kuoli. Toinen taas oli viikon kuluttua jaloillaan ja täydessä vauhdissa. Karhukainen voi niin hyvin, että se tuotti nopeasti 19 munaa, joista tuli 14 uutta karhukaista.

Kun pakastettuna olleet munat sulatettiin, niistä kuoriutui nopeasti karhukaisia. Ne tuottivat myöhemmin 15 munaa, joista saatiin 7 tervettä karhukaista.

Karhukainen on elävä kuollut

Karhukaisen hämmästyttävä kyky selättää ääriolosuhteet selittyy sillä, että eläin pystyy vaipumaan kryptobioosiksi kutsuttuun tilaan. Silloin karhukainen vetää kaikki 8 jalkaansa vartalonsa sisään, pysäyttää normaalin aineenvaihduntaprosessinsa ja hidastaa elintoimintonsa 0,01 prosenttiin normaalista. Tällöin ne vaipuvat äärimmäiseen horrostilaan.

Kun ulkoiset olosuhteet taas sallivat, karhukaiset heräävät, työntävät jalkansa ulos ja ryhtyvät taas elämään.

Tutkijat eivät ole tarkkaan selvillä siitä, miten karhukaiset kykenevät vaipumaan kryptobioosiin. Tutkijat toivovat, että karhukaisen salaisuuksien selvittäminen antaisi lisää tietoa siitä, missä elämän rajat kulkevat. Niitä tutkimalla voidaan ehkä myös tehdä uusia läpimurtoja menetelmissä, joilla jäädytetään ihmisten elimiä.

Karhukaisia on tavattu

  • järven pohjalla.

  • meressä aina 4,7 kilometrin syvyyteen asti.

  • ilmakehässä jopa 10 kilometrin korkeudessa.

  • maailman korkeimman vuoren huipulla. Niitä on löydetty 6,6 kilometrin korkeudesta, mutta ne voivat selvitä hengissä myös Everestin huipulla.

  • aavikolla, muun muassa Saharan kuivuneissa suolajärvissä.

  • Antarktiksessa, Grönlannin mannerjäätiköllä ja jäätiköillä.

  • katoilla, hiekkarannoilla ja sammaleessa.

Näistä karhukainen selviää

Horrostilassaan karhukainen sietää

  • 1 000 kertaa niin voimakasta radioaktiivista säteilyä kuin ihminen.

  • pakastamisen –270 asteeseen ja kuumentamisen 151 asteeseen.

  • kovan paineen, jopa 6 000 ilmakehän paineen.

  • matalan paineen esimerkiksi avaruudessa.

  • tyhjiön.

Karhukaisia on ollut puoli miljardia vuotta

Vain ani harvat ihmiset ovat nähneet karhukaisen, sillä siihen tarvitaan mikroskooppi. Pienimmät noin tuhannesta karhukaislajista ovat vain 0,05 milliä pitkiä, suurimmat voivat olla 1,5-millisiä.

Karhukaiset kuuluvat siis maapallon pienimpiin monisoluisiin eläimiin. Ne ovat niin pieniä, että ne eivät tarvitse edes erityisiä elimiä hapen ottamiseen ja kuljettamiseen elimistössään, vaan ne saavat happea ihonsa läpi.

Karhukaisia elää monissa paikoissa, muun muassa sammaleessa ja jäkälässä, joissa ne imevät ravintoa kasvi- ja eläinsoluista.

Karhukaisten arvioidaan eläneen maapallolla noin 540 miljoonaa vuotta – eli ne ilmestyivät 300 miljoonaa vuotta aiemmin kuin ensimmäiset dinosaurukset.

Testaa tietosi karhukaisista ja muista ääriolojen eliöistä

Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan lääketieteen kehitykseen ja seurata pahimpien vitsauksien kukistamista. Kun tilaat Tieteen Kuvalehden nyt, voit hyödyntääsupertarjouksen:

  • Käyttöoikeuden lehtien digijulkaisuihin – voit lukea vaikka National Geographicia tai Historiaa
  • Sonitumin Bluetooth-kaiuttimen
  • Kaksi Tieteen Kuvalehteä

Saat koko paketinvain 4,90 eurolla – säästät 56 euroa.