Kyy ja myrkkyhammas

Suomen käärmeet – tutustu Suomessa eläviin käärmeisiin tästä

Suomessa elää vain kolme käärmelajia, ja vain yksi niistä on myrkyllinen. Lue lisää matelijoista, jotka ovat eläneet maapallolla jo yli 100 miljoonaa vuotta.

Suomessa elää vain kolme käärmelajia, ja vain yksi niistä on myrkyllinen. Lue lisää matelijoista, jotka ovat eläneet maapallolla jo yli 100 miljoonaa vuotta.

Shutterstock

Käärmeitä on ollut maapallolla jo yli 100 miljoonaa vuotta, joten niitä mateli maassa jo dinosaurusten aikakautena.

Nykyisin maailmassa on noin 3 500 käärmelajia, mutta Suomessa käärmelajien määrä voidaan laskea yhden käden sormilla.

Käärmeet Suomessa

Suomessa elävät käärmeet:

  • Kyy
  • Rantakäärme
  • Kangaskäärme

Lue tästä lisää Suomessa elävistä käärmeistä.

Kyy

Kyy – ainoa myrkyllinen käärme Suomessa

Kyy metsänpohjalla

Myrkyllinen kyy on Suomen yleisin käärme.

© Shutterstock
  • Tieteelllinen nimi: Vipera berus.
  • Pituus: Koiras on 50–60 cm pitkä, naaraan pituus voi olla 60–80 cm. Suomen pisin kyy on ollut 94 sentin mittainen, ja maailman suurin yksilö Ruotsista oli 104 sentin mittainen.
  • Ulkonäkö: Tukeva ja suhteellisen lyhyt käärme, kolmiomainen pää, pupilli on pystysuuntainen soikio. Kyyn tunnistaa sen punaisista silmistä ja sahalaitakuviosta. Koiraiden kuviot ovat usein mustia, naaraiden ruskeita. Kyyn vatsapuoli voi olla vaalea, harmaa tai tumma, ja hännän pää on vatsapuolelta keltainen tai oranssi.
  • Elinikä: Luonnossa 10 vuotta.
  • Saaliseläimet: Sisiliskot, sammakot, pienet nisäkkäät ja linnunpoikaset.
  • Luonnolliset viholliset: Kissat, koirat, siilit, varikset, mäyrät ja hiirihaukat.

Kyy elää suurimmassa osassa Suomea, mutta yleisin se on maan eteläosissa. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 6 088 kyyhavaintoa.

Kyy viihtyy lämpimillä rinteillä, kallioilla, hakkuuaukeilla, peltojen ja soiden laitamilla, mutta niitä on myös asutuksen lähistöllä.

Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu, mutta sitä suojelee eläinsuojelulaki. Pihapiiriin tulevat kyyt voidaan siirtää kauemmas asutuksesta alueille, jotka sopivat kyiden elinympäristöksi.

Kyyn voi nähdä Suomen luonnossa parhaiten huhti-toukokuussa, kun ne horroksen jälkeen lämmittelevät kalliolla ja valmistautuvat paritteluun.

Kartta kyyn levinneisyydestä Euroopassa

Kyy elää suuressa osassa Eurooppaa aina Alppien eteläpuolelta Skandinaviaan. Kyy elää myös Britteinsaarilla ja Venäjällä.

© Jonas Sjöwall Haxø

Kyy on ainoa Suomessa viihtyvä myrkyllinen käärme. Kyy on myrkyllinen heti syntymästään asti.

Kyyn kolmiomaisen pään takaosassa ovat myrkkyrauhaset, joissa myrkkyä muodostuu. Rauhasista liikkeelle lähtevä myrkky kulkeutuu tiehyitä pitkin 4–5 milliä pitkien myrkkyhampaiden juureen.

Kun kyyn suu on kiinni, sen yläleuassa olevat myrkkyhampaat ovat taittuneet kitalakea vasten liikkuvan luun ansiosta.

Kun käärme saalistaa ja avaa suunsa, hampaat kääntyvät eteen sen kidassa, joka voi aueta 180 astetta.

Kyy hampaat näkyvissä

Kyyn hampaat ovat vain 5 mm pitkät. Siksi se ei voi purra vaatteiden tai tukevien kenkien läpi.

© Piet Spaans

Kyy voi hyökkäyksessä heilauttaa vartaloaan yli 20 cm eteenpäin ja sitten iskeä noin 3–6 cm:n päähän.

Kyy voi purra vain noin 15 cm:n korkeuteen. Kyyn hampaat eivät myöskään pureudu paksujen vaatteiden tai jalkineiden läpi.

Kyyn purema on harvoin vaarallinen ihmiselle

Kun kyy puree tappaakseen, sen hampaista syöksyy 30 mg myrkkyä 1/40 sekunnissa. Jos kyy puree vain varoittaaksen, myrkkymäärä on huomattavasti pienempi. Arvioidaan, että 30 prosenttia varoituspuremista on sellaisia, joissa kyy ei eritä myrkkyä lainkaan.

Kyyn myrkky tuhoaa kudoksia ja estää verta hyytymästä, joten siitä voi seurata verenvuotoa ja turvotusta.

Jos kyy puree hiirtä, liskoa tai pientä lintua, saalis kuolee hyvin nopeasti.

Jos taas ihminen saa kyyn pureman, tilanne on vain harvoin hengenvaarallinen. Itse asiassa ampiaisen pistoon kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin kyyn puremaan.

Useimmat saavat kyyn puremasta lieviä tai kohtalaisia oireita:

  • Huimaus
  • Turvotus
  • Pahoinvointi
  • Sydämentykytys
  • Kipua ja punoitusta puremakohdassa

Olivatpa oireet minkälaisia tahansa, kyyn pureman jälkeen pitää käydä lääkärissä.

Vuosittain Suomessa hoidetaan sairaaloissa 40–70 henkilöä kyynpureman vuoksi. Viimeksi kyy tappoi ihmisen Suomessa yli 40 vuotta sitten.

Rantakäärme

Rantakäärme – Hoikka käärme, joka syö saaliinsa elävältä

Rantakäärme

Rantakäärme haistelee saaliita kielellä ”maistamalla”

© Shutterstock
  • Tieteellinen nmi: Natrix natrix.
  • Pituus: Koiras voi olla 60–80 cm pitkä, naaras on hieman pidempi, 70–100 cm.
  • Ulkonäkö: Solakka vartalo, joka kapenee tasaisesti hännän päähän asti. Pyöreä pää, pyöreät silmäterät, keltaiset, oranssit tai valkoiset niskatäplät. Käärmeen väri voi olla oliivinvihreä, harmaanvihreä, ruskeanharmaa, mustanharmaa tai musta.
  • Elinikä: Luonnossa 23 vuotta.
  • Saaliseläimet: Sammakot, konnat ja vesiliskot.
  • Luonnolliset viholliset: Hiiri- ja varpushaukka, siili, minkki, supikoira ja kärppä.

Rantakäärmettä tavataan Suomessa maan eteläosissa, lounaisrannikolla ja Kaakkois-Suomessa, joitakin havaintoja on jopa Oulun tienoilta. Asutus ja maatalous on vähentänyt rantakäärmeille soveliaita elinalueita.

Rantakäärme on Suomessa rauhoitettu laji.

Rantakäärmeen voi nähdä parhaiten lämpimänä kevätpäivänä rannan tuntumassa. Keväisin koiraat ja naarat parittelevat talven horroksen jälkeen.

Rantakäärmeen horros alkaa syyskuun lopulla.

Kartta rantakäärmeen levinneisyydestä

Rantakäärmettä tavataan Tanskassa, Norjan, Ruotsin ja Suomen eteläosissa, Keski-Euroopan itäosissa, Itä-Euroopassa, Italian koillisosissa ja koko Balkanin niemimaalla. Lisäksi rantakäärme viihtyy Venäjän länsiosissa, Turkissa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa.

© Jonas Sjöwall Haxø

Rantakäärmeen pää on pyöreä ja selvästi erillään vartalosta, toisin kuin monilla muilla käärmeillä, joilla pää ja kaula ovat sulautuneet yhteen.

Pohjolassa rantakäärme kasvaa korkeintaan metrin mittaiseksi, mutta Etelä-Euroopassa on tavattu jopa kaksimetrisiä rantakäärmeitä. Rantakäärmeen silmät ovat suuret ja tummat, ja sen silmäterät ovat pyöreät. Rantakäärmeen niskassa on yleensä oranssit niskatäplät.

Rantakäärmeellä on jopa 140 hammasta

Rantakäärme ei ole myrkyllinen. Se käyttää nopeuttaan ja hampaitaan saalistukseen.

Kun rantakäärme on havainnut saaliin, se kiihdyttää nopeuttaan ja iskee saaliiseen 130–140 terävää hammasta.

Rantakäärmeen hampaat taittuvat vinosti taaksepäin ja pitävät kiinni saaliista niin, että saaliin on mahdotonta rimpuilla irti, kun käärme on kerran saanut otteen.

Rantakäärme syö sammakkoa

Rantakäärme on taitava uimari ja saalistaa myös vedessä.

© Shutterstock

Rantakäärme saalistaa sekä maalla että vedessä, sillä se on hyvä uimari. Se raahaa kuitenkin saaliinsa aina maalle nieltäväksi ja nielee sen aina elävältä.

Leikkii kuollutta vihollisilleen

Rantakäärmeellä on luonnossa paljon vihollisia. Sillä on kuitenkin nokkela temppu, jos se ei ehdi paeta.

Käärme voi nimittäin näytellä kuollutta, kun se kääntyy selälleen vatsa ylöspäin, suu auki ja kieli roikkuen.

Se voi myös erittää pahanhajuista eritettä, jolloin se näyttää kuolleelta ja haisee raadolle.

Vaskitsa ruohikossa

Yhdennäköisyydestä huolimatta vaskitsa ei ole käärme vaan raajaton lisko.

© Shutterstock

Vaskitsa – raajaton lisko

Vaskitsa näyttää siltä, että se pitäisi liittää Suomen käärmeiden luetteloon, mutta vaikka se muistuttaa käärmettä, se on raajaton lisko.

Vaskitsa esiintyy suuressa osassa Eurooppaa. Se on noin 45 cm pitkä, myrkytön ja vaaraton.

Vaskitsa viihtyy kasvillisuuden seassa, ruohikoilla, laitumilla ja teiden varsilla.

Kangaskäärme

Kangaskäärme – Suomen harvinaisin käärme

Kangaskäärme kivellä

Kangaskäärme muistuttaa kyytä, mutta se ei ole myrkyllinen. Se on myös kyytä solakampi ja lyhyempi.

© Shutterstock
  • Tieteellinen nimi: Coronella austriaca
  • Pituus: Koiraat ovat 55–60 cm pitkiä, naaraat niitä suurempia, noin 75 cm pitkiä. Suurin havaittu kangaskäärme oli Norjasta löydetty 89 cm pitkä yksilö.
  • Ulkonäkö: Kangaskäärme on ruskea tai harmaa. Sen selässä on kaksi riviä tummia täpliä. Kangaskäärme on kyytä solakampi ja pidempi. Sillä on pyöreä silmäterä, joka erottaa sen kyystä.
  • Elinikä: Luonnossa jopa 25 vuotta.
  • Saaliseläimet: Sisiliskot, sammakkoeläimet, pienet nisäkkäät ja linnunpoikaset.
  • Luonnolliset viholliset: Kärppä, hiirihaukka, kissa, mäyrä ja hilleri.

Suomessa kangaskäärmettä tavataan vain Ahvenanmaalla.

Kangaskäärme on uhanalainen ja rauhoitettu laji Suomessa.

Kartta kangaskäärmeen levinneisyydestä

Kangaskäärme viihtyy erityisesti Keski-Euroopassa, mutta sitä tavataan myös Britteinsaarilla sekä Portugalin ja Espanjan pohjoisosissa.

© Jonas Sjöwall Haxø

Kangaskäärme on aktiivinen päivisin, mutta sitä on vaikea havaita. Se liikkuu hitaasti ja huomaamattomasti kasvien seassa, kuivien lehtien alla sekä kivien ja juurien koloissa.

Kangaskäärme muistuttaa kyytä

Jos kangaskäärmettä ei ole nähnyt ennen, sen voi sekoittaa toiseen Suomessa elävään käärmeeseen, kyyhyn.

Kyyn tavoin kangaskäärme on ruskea tai harmaa ja sillä on tummia läiskiä. Kangaskäärme ei kyyn tavoin kuitenkaan ole myrkyllinen.

Kangaskäärme on yleensä 55–60 cm pitkä.