kyykäärme

Kyy – Suomen ainoa myrkkykäärme

Kyyn myrkky on verimyrkkyä, joka hajottaa kudoksia ja punaisia verisoluja. Pahimmassa tapauksessa kyynpurema voi vielä hengen, mutta onneksi niin huonosti käy hyvin harvoin.

Kyyn myrkky on verimyrkkyä, joka hajottaa kudoksia ja punaisia verisoluja. Pahimmassa tapauksessa kyynpurema voi vielä hengen, mutta onneksi niin huonosti käy hyvin harvoin.

Shutterstock

Kyykäärmeiden heimoon kuuluu parisataa eri lajia. Suomessa esiintyy niistä vain yksi Vipera berus. Se on Euroopan yleisin kyykäärme ja Suomen ainoa myrkkykäärme.

Kyy ei ole käärmeeksi kovin kookas. Se voi kasvaa 60-105 sentin pituiseksi ja painaa noin 100 grammaa. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat.

Pisin Suomessa tavattu kyy oli 94 sentin mittainen. Suurin suomalainen rantakäärme oli 134- senttinen.

Vaatimattomasta koostaan huolimatta kyy herättää monissa ihmisissä pelkoa etenkin myrkkynsä vuoksi. Pahimmassa tapauksessa kyynpurema voikin aiheuttaa hengenvaarallisia reaktioita.

Lue lisää tästä jutusta.

Missä kyy elää?

Kyy on muiden matelijoiden tavoin vaihtolämpöinen. Sen elimistö ei siis ylläpidä vakaata ruumiinlämpöä, kuten esimerkiksi nisäkkäillä, vaan sen lämpötila riippuu ympäristön lämpötilasta.

Siksi kyy liikkuu eniten keväällä, kesällä ja alkusyksystä, kun aurinko lämmittää. Talven se viettää horroksessa.

Kartta kyyn levinneisyydestä Euroopassa

Kyy elää suuressa osassa Eurooppaa aina Alppien eteläpuolelta Skandinaviaan. Kyy elää myös Britteinsaarilla ja Venäjällä.

© Jonas Sjöwall Haxø

Silloin kun kyy liikkuu aktiivisimmin, siihen törmää todennäköisimmin aukeilla paikoilla, kuten hakkuuaikoilla ja peltojen ja soiden reunoilla.

Avoimilla aurinkoisilla paikoilla kyyn on helppä pitää lämpötilansa mukavalla tasolla.

Haluatko tietää lisää Suomen käärmeistä? Lue lisää täältä: Suomen käärmeet.

Kyy sulautuu ympäristöönsä

Kyy on aktiivinen keväällä, kesällä ja suurimman osan syksyä. Talvella kyy on horroksessa.

Kyyn tunnistaa sen punaisista silmistä ja sahalaitakuviosta. Koiraiden kuviot ovat usein mustia, naaraiden ruskeita.

Kyy voi olla harmaa, harmaanruskea tai musta. Sen selässä on sahalaitakuvio. Väriltään kyy voi muistuttaa rantakäärmettä, mutta rantakäärmeellä ei ole sahalaitakuviota eikä kyyllä rantakäärmeelle tyypillisiä vaaleita läiskiä niskassa.

Harmaa ja ruskea väritys auttaa kyytä sulautumaan taustaansa ruohikossa tai metsänpohjassa.

Kyy metsänpohjalla

Myrkyllinen kyy on Suomen yleisin käärme.

© Shutterstock

Faktoja kyystä

  • Tieteelllinen nimi: Vipera berus.
  • Pituus: Koiras on 50–60 cm pitkä, naaraan pituus voi olla 60–80 cm. Suomen pisin kyy on ollut 94 sentin mittainen, ja maailman suurin yksilö Ruotsista oli 104 sentin mittainen.
  • Ulkonäkö: Tukeva ja suhteellisen lyhyt käärme, kolmiomainen pää, pupilli on pystysuuntainen soikio. Kyyn tunnistaa sen punaisista silmistä ja sahalaitakuviosta. Koiraiden kuviot ovat usein mustia, naaraiden ruskeita. Kyyn vatsapuoli voi olla vaalea, harmaa tai tumma, ja hännän pää on vatsapuolelta keltainen tai oranssi.
  • Elinikä: Luonnossa 10 vuotta.
  • Saaliseläimet: Sisiliskot, sammakot, pienet nisäkkäät ja linnunpoikaset.
  • Luonnolliset viholliset: Kissat, koirat, siilit, varikset, mäyrät ja hiirihaukat.

Miten vaarallinen on kyynpurema?

Kyy on Suomen ainoa myrkkykäärme.

Kyy lamauttaa saaliinsa cocktaililla, joka sekoitus verimyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.

Kyyn myrkyn pääainesosa on verimyrkky, joka hajottaa saaliin kudoksia ja estää verta hyytymästä, mikä aiheutaa verenvuotoa ja turvotusta.

Kyyn myrkky on evoluution myötä tullut yhä tehokkaammaksi, tanskalaisen Århusin yliopiston eläinfysiologian professori Tobias Wang kertoo.

”Käärmeiden myrkky on kehittynyt ruoansulatusentsyymeistä, joita suuonkalon rauhaset erittävät. Ajan myötä entsyymit ovat kehittyneet yhä myrkyllisemmiksi, ja nykyään ne voivat tappaa.”

Kyyn hampaat ovat kuin myrkkyruiskuja

Kyy saalistaa hampaillaan. Sen hampaat ovat lyhyet mutta neulanterävät. Kun ne pureutuvat saaliiseen, niistä tihkuu siihen myrkkyä.

Hampaat ovat ontot, ja ne toimivat kuin kanyyli. Niihin valuu myrkkyä kyyn yläleuan myrkkytiehyistä.

Kyy puree ihmistä

Kyyn myrkkyhampaat ovat normaalisti kääntyneenä taaksepäin. Kun kyy avaa kitansa, hampaat taittuvat eteen ja se voi iskeä saaliiseen.

© Shutterstock

Kyyn myrkkyhampaat ovat kiinni liikkuvassa luussa suun yläosassa. Normaalisti ne ovat kääntyneinä taaksepäin.

Kun kyy ei saalista, myrkkyhampaat ovat taittuneena kitalakea vasten. Kun kyy iskee saaliiseensa ja avaa suunsa, hampaat kääntyvät eteen. Kyyn kita voi aueta 180 astetta.

Haluatko tietää lisää myrkyistä? Täältä löydät luettelon maailman myrkyllisimmistä aineista.

Mitä kyy syö?

Kyyt ovat aktiivisia keväästä syksyyn. Talven ne viettävät horroksessa.

Kyy saalistaa hiiriä, sammakkoita, sisiliskoja, linnunpoikasia ja muita pikku eläimiä. Se nielaisee saaliinsa kokonaisena.

Kyy syö hiiren

Kyy syö pikku eläimiä, kuen hiiriä ja linnunpoikasia. Tässä kyy on nielaisemassa saalistaan.

© Shutterstock

Kyy saalistaa vaanimalla. Kun sopiva eläin tulee riittävän lähelle, se syöksyy esiin ja upottaa hampaansa saaliiseen.

”Kyy tappaa saaliin myrkyllään. Puremalla se ruiskuttaa saaliinsa myrkyn ja myöhemmin se etsii kuolleen saaliin ja syö sen,” Tobias Wang selittää.

Kyy on siis ravinnonsaannin osalta täysin riippuvainen myrkystään.

”Käärmeillähän ei ole raajoja, ja ne syövät saaliinsa nielaisemalla sen kokonaisena. Siksi niiden täytyy saada saalis liikkumattomaksi joko tukahduttamalla, niin kuin kuristajakäärmeet tekevät, tai myrkyllä.”

Vaikka kyy on myrkyllinen, sillä on paljon vihollisia luonnossa.

Siili, hiirihaukka, varis, kettu ja mäyrä ovat esimerkkejä eläimistä, jotka syövät pieniä kyitä. Myös kissat ja koirat saattavat innostua kyyjahdista.

Kyy synnyttää eläviä poikasia

Kyy on yksi suhteellisen harvalukuisista matelijoista, jotka synnyttävät eläviä poikasia. Toisaalta kyy myös munii.

Joskus sanotaankin, että kyy vain näyttää synnyttävän eläviä poikasia. Kyynaaras hautoo munat omassa ruumiissaan, ja poikaset kuoriutuvat emon sisällä. Sen jälkeen emo synnyttää poikasen.

Nisäkkäillä hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy emon kohdussa yleensä sikiö, jonka ympärillä on vain sikiökalvoja muttei kuorta. Kyyn sikiötä ympäröivä kuori on joustava ja nahkea, kyse on silti munasta.

Kyyt parittelevat huhti-toukokuussa, ja poikaset syntyvät elokuussa. Koiraat kilpailevat naaraiden suosiosta ottamalla mittaa toisistaan tanssimalla. Paras tanssija saa paritella naaraan kanssa.

Katso, mite gaboninkyy synnyttää eläviä poikasia: (ulkoinen linkki)

Miten vaarallinen kyy on?

Kyyn purema on harvoin hengenvaarallinen ihmiselle

Jos hiiri, lisko tai pikkulintu joutuu kyyn hampaisiin, se kuolee nopeasti. Ihmiselle kyyn purema on kuitenkin vain harvoin hengenvaarallinen.

Kyy puree ihmistä yleensä vain varoitukseksi. Varoituspuremassa vapautuu vain vähän myrkkyä. Se ei siis tyhjennä koko myrkkyvarastoaan kerralla.

Kyy hampaat esillä

Kyyn hampaat ovat vain puoli senttiä pitkät. Siksi ne eivät yletä kenkien tai paksujen vaatteiden läpi.

© Piet Spaans

Jos käärme puree ihmistä, uhri on yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan yleensä mies ja purema on käsissä tai jaloissa.

Tobias Wang tulkitsee tutkimustuloksen niin, että käärmeet purevat ihmistä puolustautuakseen.

”Käärmeet purevat, kun nuoret miehet haluavat mahtailla ja ärsyttävät niitä.”

Wangin mukaan vain hyvin harva käärme käy oma-aloitteisesti ihmisen kimppuun.

”Käärmeenpuremia syntyy lähes ainostaan silloin, kun ihminen tarkoituksellisesti tai huomaamattaan tarttuu käärmeeseen ja käärme reagoi puremalla. Jotkin harvat käärmeet ovat aggressiivia, mutta kyy ei kuulu niihin.”

Haluatko tietää, millä käärmeeillä on tappavin myrkky? Lue artikkelimme maailman myrkyllisimmistä käärmeistä.

Kyyn pureman oireet

Joissakin tapauksissa kyyn purema voi olla ihmisellekin vaarallinen, mutta yleensä oireet ovat vain vähän mehiläisenpistoa pahemmat.

Kyyn myrkky voi kuitenkin olla vaarallista erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille, sillä pienen lapsen elimistössä myrkky vaikuttaa enemmän kuin aikuisella.

Pureman vakavuuteen vaikuttavat ihmisen ikä, paino, terveys sekä fyysinen aktiivisuus pureman jälkeen.

Mitä enemmän ihminen liikkuu kyyn pureman jälkeen, sitä enemmän myrkkyä ehtii kiertää verenkierrossa.

Suomessa suositellaan, että kyyn pureman jälkeen pitäisi aina hakeutua lääkärin arvioitavaksi. Kyyn purema vaatii lisäksi tarkkailua sairaalassa, jos henkilö on alle 15-vuotias, raskaana tai vanhus. Kyyn purema voi haitata
raskauden etenemistä.

Useimmat saavat kyyn puremasta lieviä tai kohtalaisia oireita. Oireita ovat:

  • Huimaus
  • Turvotus
  • Pahoinvointi
  • Sydämentykytys
  • Kipu ja punotus puremakohdassa.

Olivatpa oireet minkälaisia tahansa, kyyn pureman jälkeen pitää käydä lääkärissä.

Tanskassa ympäristöviranomaiset ovat arvioineet, että riski kuolla kyyn puremaan on 0,02 prosenttia eli se on pienempi kuin vaara kuolla ampiaisen pistoon.

Suomessa kyyn puremia sattuu vuosittain noin 50–150. Kuolemantapauksia on sattunut viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984.