Aurinko paahtoi La Buitreran aavikolla Patagonian pohjoisosissa Argentiinassa, kun kolme paleontologia etsi fossiileja. He konttasivat ja etsivät kivien ja hiekan joukosta merkkejä vanhoista luista.
Kun yksi paleontologeista löysi pyöreän kiven, kävi ilmi, että se oli käärmeen pääkallon fossiili. Vain muutaman senttimetrin pituinen kallo on lähes täydellisesti säilynyt. Kolmiulotteinen käärmeen kallo on todella kiinnostava löytö, sillä tutkijat ovat pitkään kaivanneet puuttuvia palasia käärmeiden kehityshistoriaan.
Aiemmat kallolöydöt eivät ole olleet täydellisiä, tai ne ovat litistyneet miljoonien vuosien aikana maakerroksissa. La Buitreran löydöt avasivat siis tutkijoille uuden maailman.
Nyt heillä on käytössään erittäin hyvin säilynyt varhaiskäärmeen kallo sekä seitsemän muuta samalta alueelta löydettyä käärmefossiilia.
Laboratoriossa tutkijoille selvisi, että kallo kuului liitukaudella 93–100 miljoonaa vuotta sitten eläneelle Najash rionegrina -varhaiskäärmeelle. Tutkimuksissa kävi ilmi, että käärmeet kadottivat eturaajansa huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa kuin tähän asti on oletettu. Yllättävää oli se, että käärmeiden takaraajat säilyivät eturaajojen katoamisen jälkeen vielä miljoonia vuosia. Najash rionegrinalla oli vielä takaraajat, joten se siis yhdistää käärmeiden menneisyyden liskoihin.
Kallofossiili osoittaa, että laji on kehittynyt matelijoista, mutta Najash rionegrinalla ei vielä ollut nykykäärmeille tyypillistä joustavaa leukaniveltä.
Fossiilien vähäinen määrä epäilyttää
Käärmeet kuuluvat samaan suomumatelijoiden lahkoon kuin liskot ja sisiliskot. Käärmeet ja sisiliskot ovat kehittyneet muinaisista sisiliskoista. Tähän asti tutkijat ovat yksimielisiä, mutta muuten käärmeiden evoluutioon liittyy vielä monia epävarmoja seikkoja.
Teorioiden mukaan ensimmäiset käärmeet kehittyivät joko meressä tai maalla elävistä sisiliskoista. Epävarmuus johtuu siitä, että suurin osa käärmeistä on ollut hyvin pieniä eläimiä, joiden luut olivat heikkoja. Siksi käärmefossiilien arkisto on puutteellinen ja se koostuu pääasiassa erilaisista selkärangan osista.
Lisäksi suuri osa muinaiskäärmeistä katosi niin, että niistä ei ole jäänyt jälkiä, koska fossiilit ovat ajan myötä tuhoutuneet.