Anakonda on maailman suurin käärme
Viheranakonda on maailman suurin käärme painon mukaan.
Yksilö voi painaa yli 200 kiloa, ja suurimpien anakondien ympärysmitta on yhtä suuri kuin traktorinrenkaan.
Pituuden mukaan anakonda putoaa kuitenkin niukasti toiselle sijalle, sillä maailman pisimmän käärmelajin, verkkopytonin, edustajat voivat kasvaa peräti kymmenmetrisiksi.
VIDEO: Rakentajat törmäsivät valtavaan anakondaan
Suurin anakonda, jonka mitoissa ei ole pienintäkään epäselvyyttä, on Etelä-Brasiliassa vuonna 1960 ammuttu naaras.
Yksilö oli 8,45 metriä pitkä, ja sen ympärysmitta oli 1,11 metriä ja paino 227 kiloa.
Missä anakondia esiintyy?
Anakondia esiintyy eniten Etelä-Amerikan sademetsäalueilla suurten jokien halkomilla soisilla viidakkoseuduilla.
Anakondien suvussa on neljä lajia:
- Boliviananakonda
- Mustatäpläanakonda
- Paraguaynanakonda
- Viheranakonda.
Kookas viheranakonda elää Etelä-Amerikan pohjoisosissa Venezuelan, Kolumbian, Brasilian, Ecuadorin, Bolivian, Perun, Ranskan Guyanan ja Trinidadin alueella.
Paraguaynanakondan esiintymisalue on eteläisempi kuin viheranakondan ja sijoittuu Boliviaan, Paraguayhin, Uruguayhin, Länsi-Brasiliaan ja Pohjois-Argentiinaan.
Mustatäpläanakondaa tavataan Koillis-Brasiliassa ja Ranskan Guyanassa. Boliviananakondia on – niin kuin nimikin kertoo – Boliviassa.
Anakonda on maailman suurin käärme, ja se voi painaa yli 200 kiloa. Luonnossa anakondat kuolevat yleensä alle 10-vuotiaana, mutta tarhaolosuhteissa ne voivat pysyä elossa 30 vuotta.
Vuodesta 2003 asti viher- ja paraguaynanakondia on esiintynyt myös Yhdysvalloissa Evergladesin suoalueella Floridassa.
Kumpikin anakondalaji on levinnyt Yhdysvaltoihin todennäköisesti siksi, että yksilöitä on tuotu sinne lemmikkieläimiksi. Evergladesin kasvava anakondakanta perustuu karanneisiin tai vapautettuihin yksilöihin.
Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltavien anakondien leviämistä yritetään estää Floridassa vuonna 2019 hyväksytyllä lailla, joka kieltää anakondien tuonnin lemmikkieläimiksi.
Karttaan on merkitty viheranakondan luonnolliset esiintymisalueet. Laji viihtyy erityisesti Amazonin sademetsässä virtaavia suuria jokia reunustavilla soilla.
Mitä anakonda syö?
Viheranakonda saavuttaa käsittämättömän ottelupainonsa syömällä monipuolisesti. Sille kelpaavat ruoaksi niin linnut, kilpikonnat, tapiirit, alligaattorit kuin jaguaaritkin.
Vaikka puhutaan kuristajakäärmeestä, anakonda ei tapa saaliseläintään puristamalla vain sen kaulaa.
Tosiasiassa käärme kietoutuu niin tiiviisti saaliseläimensä ympärille, ettei sen veri enää kierrä. Suurin mitattu anakondan tuottama ”paine” on 90 psi eli noin 620 kilopascalia, joka tuntuu siltä kuin pikkubussi ajaisi rinnan päältä.
Kova puristus estää siis saaliseläimen sydäntä pumppaamasta verta, ja lopulta sydän pysähtyy. Kun anakonda on tappanut uhrinsa, se avaa joustavan kitansa ja nielee suupalansa kokonaisena.
Anakonda pystyy syömään kaksi kertaa oman itsensä kokoisia eläimiä. Kun saalis on suuri, anakonda voi tarvita seuraavan aterian vasta noin vuoden kuluttua.
VIDEO: Anakonda oksentaa naudan
Syökö anakonda ihmisiä?
Tieteellistä näyttöä siitä, että anakondat olisivat tappaneet ihmisiä ravinnokseen, ei ole, vaikka Etelä-Amerikassa kerrotaan tarinoita ihmissyöjäanakondista.
Anakondien syömien eläinten koosta voidaan kuitenkin päätellä, että suurimmilla yksilöillä olisi hyvät mahdollisuudet saalistaa ihmisiä, olivatpa he sitten lapsia tai aikuisia.
Se, pystyykö käärme myös nielemään ihmisen, onkin jo toinen juttu. Osa tutkijoista uskoo, että anakondan on liian vaikea saada leveäharteista ihmistä mahaansa, vaikka sen kita joustaa.
Yhdysvaltalainen elokuvantekijä ja käärmeasiantuntija Paul Rosolie halusi selvittää vuonna 2014, kykeneekö anakonda syömään ihmisen.
Useimpien muiden käärmeiden tapaan anakonda pystyy aukaisemaan kitansa ammolleen leukojen joustavien nivelsiteiden ansiosta. Siksi maailman suurin käärme kykenee nielemään saaliseläimen, joka on yhtä paksu kuin se itse paksuimmasta kohdastaan. Jos ihminen voisi tehdä samoin, suupalaksi sopisi vaikkapa lammas.
Mielettömällä kokeella tähdättiin myös anakondan sisusten kuvaamiseen. Tarkoituksena oli hankkia lisää tietoa paitsi anakondan saalistuskäyttäytymisestä myös sen tavasta käsitellä ravintoaan.
”Anakonda on koko Amazonin alueen pelottavin laji”, totesi Paul Rosolie vähän ennen kuin hän pukeutui erikoisvalmisteiseen suojapukuun, joka oli kasteltu sian verellä. Turvavarusteen tehtävänä oli varmistaa, etteivät Rosolie ja käärme vahingoittuisi.
Koe ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan.
Anakonda oli musertaa Rosolien käden heti alussa. Turvaryhmä kiirehti pelastamaan hänet jo siinä vaiheessa, kun hänen päänsä oli vasta menossa anakondan kitaan.
Onko anakonda uhanalainen?
Anakonda kuuluu ravintoketjun huippupetoihin, eikä sillä ole luonnollisia vihollisia.
Maailman suurin käärme ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja sen kanta on vakaa. Valtavalla kuristajakäärmeellä on kuitenkin myös aihetta pelkäämiseen.
Ihmiset tappavat jatkuvasti anakondia. Osa tapauksista liittyy käärmeennahkatuotteiden valmistukseen.
Monesti anakondan surmaamisen syynä on kuitenkin pelko, että käärme hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun.
Anakondan tulevaisuutta synkentää eniten Amazonin sademetsän kaskeaminen, sillä samalla hävitetään käärmeiden elinympäristöjä.
Elokuun 2020 ja heinäkuun 2021 välillä Amazonin alueella hävitettiin 10 476 km2 sademetsää. Ala kasvoi 57 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Titanoboa – kaikkien aikojen suurin käärme
Jopa yli 200-kiloiseksi kasvava viheranakonda on nykyään suurin käärmelaji, mutta se vaikuttaa melkeinpä kääpiöltä Kolumbian sademetsissä 60 miljoonaa vuotta sitten eläneeseen jättiläiskäärmeeseen verrattuna.
Käärmehirviö painoi tonnin
Kolumbiassa sijaitsevasta hiilikaivoksesta löydettiin vuonna 2009 tehdyissä kaivauksissa useita fossiileja.
Kivettyneistä selkänikamista voitiin päätellä, että ne kuuluivat kuningasboan, pytonien ja anakondien kauan sitten hävinneelle jättiläismäiselle sukulaiselle.
”Vertailu nykykäärmeisiin paljasti, että selkänikamat kuuluivat käärmeelle. Kävi ilmi, että käärme oli suuri – suurempi kuin mikään tunnettu käärme”, totesi jo kenttätutkimuksiin osallistunut tutkinto-opiskelija Alex Hastings.
Titanoboa oli kaikkien aikojen suurin käärme ja kookkain maaselkärankainen dinosaurusten häviämisen jälkeen.
Nimekseen Titanoboa saanut muinaiskäärme oli 13 metriä pitkä, ja sillä oli painoa kunnioitusta herättävät tuhat kiloa.
Nykyään elävien ja sukupuuttoon kuolleiden käärmeiden anatomisten piirteiden perusteella voitiin hahmotella, millainen Titanoboa oli kasvettuaan täyteen mittaansa.
