Maailman vaarallisimmat käärmeet
Onko maailman myrkyllisin käärme myös vaarallisin käärme, vaikka se viihtyisi alueella, jolla ei asu ihmisiä? Vai onko vaarallisin käärme se, joka on tappanut eniten ihmisiä? Vai se, joka on aggressiivisin?
Kaikki riippuu siitä, kuka puhuu.
Otimme tarkasteluun viisi myrkkykäärmettä, joista jokainen on jollakin tavalla vaarallisin. Tässä on meidän ehdotuksemme viideksi vaarallisimmaksi myrkkykäärmeeksi.
Nämä ovat meidän mielestämme maailman myrkyllisimpiä ja vaarallisimpia käärmeitä:
- Aavikkotaipaanit
- Echis-kyykäärmeet
- Keihäskäärmeet
- Mustamambat
- Kraitit
Viisastu viidestä myrkyllisimmästä käärmeestä alla.
Maailman myrkyllisin käärme
Aavikkotaipaani

Aavikkotaipaani on maailman myrkyllisin käärme. Niitä elää Australian keskiosissa. Aavikkotaipaani voi elää 20 vuotiaaksi ja se voi kasvaa kolmimetrisksi.
Yhden täysikasvuisen yksilön myrkkymäärällä voisi tappaa 100 ihmistä tai 250 000 hiirtä tai kaksi afrikannorsua.
Aavikkotaipaani on maailman myrkyllisin käärme. Tappava annos sen myrkkyä on vain 0,025 mg/kg.
Siinä on monia myrkkyaineita, muun muassa erittäin voimakkaita hermomyrkkyjä, jotka lamauttavat hermot, lihakset ja sydämen, sekä verimyrkkyä, joka estää verta hyytymästä, tuhoaa verisuonten seinämiä ja saa veren tihkumaan ikenistä ja peräsuolesta.
Ilman vastamyrkkyä aavikkotaipaanin myrkky tappaa aikuisen ihmisen 30–45 minuutissa. Onneksi aavikkotaipaani elää Australian autiomaassa, jossa ihmisiä liikkuu vain harvoin. Lisäksi käärme pelkää ihmisiä.
Siksi rekisteröityjä tapauksia maailman myrkyllisimmän käärmeen tappamista ihmisistä ei ole.
Näin maailman myrkyllisimmät käärmeet saavat veren vuotamaan:
Aavikkotaipaanin myrkky ohentaa verta niin paljon, että se voi tihkua suonien seinämien läpi ja aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja. Lopulta veren virtaus elimiin heikkenee ja niiden toiminta häiriintyy.



1. Molekyylit pitävät veren koossa
Veren fibrinogeeni-molekyylit (sinivalkoiset) pitävät yleensä koossa elimistön verihiutaleita (keltaiset). Molekyyleillä on koakuloiva vaikutus, toisin sanoen ne saavat verihiutaleet hyytymään.
2. Käärmeen myrkky hajottaa verihiutaleiden liiman
Kun taipaanin myrkky (sininen) saavuttaa verihiutaleen, se hajottaa fibrinogeenimolekyylit ja muuttaa ne pitkiksi fibriiniketjuiksi (sinivalkoiset nauhat). Fibriini ei hyydytä verta.
3. Veri ohenee ja tihkuu
Kun veri ei hyydy, se ohenee ja alkaa tihkua pois verisuonista ja aiheuttaa vakavia verenvuotoja. Verta ei enää kulkeudu elimiin, jolloin ne lopettavat toimintansa. Joissakin tapauksissa verta voi vuotaa myös uhrin peräsuolesta, ihosta tai vanhoista haavoista.
Maailman tappavin myrkkykäärme
Echis-kyykäärmeet
Tässä näet, miten Echis carinatus -kyy puree.
Jopa 130 000 ihmistä kuolee käärmeenpuremaan joka vuosi. Useimpien kuolemantapausten syynä eivät ole myrkyllisimmät, suurimmat tai aggressiivisimmat käärmeet.
Asiantuntijoiden arvion mukaan eniten kuolemantapauksia aiheuttavat kyykäärmeisiin kuuluvat Echis-suvun käärmeet. Hämmästyttävää tämä on siksi, että käärmeen purema on tappava vain 20 prosentissa tapauksista.
Erilaisia Echis-suvun kyitä elää Sri Lankassa, Intiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa päiväntasaajan pohjoispuolella. Lukuisia 30–90 senttiä pitkiä myrkkykäärmeitä elää siis lähellä miljoonia ihmisiä alueilla, joilla lääkäripalvelut ja vastamyrkky ovat usein kaukana.
Intiassa ei ole virallisia lukuja siitä, mikä myrkkykäärme tappaa eniten ihmisiä.
Kuoleiden määrä on siksi arvio neljän myrkkykäärmeen tappamista ihmisistä. Näitä myrkkykäärmeitä kutsutaan nimellä "Big Four". Siihen kuuluvat:
- Ketjukyy eli russellinkyy
- Intiankraitti
- Echis-suvun kyyyt
- Intian kobra eli silmälasikäärme
Myrkkykäärme on aggressiivinen ja se hyökkää aina. Kobra sen sijaan usein vain nostaa päätään pelotellakseen muita.
Echis-suvun käärmeet ovat nopeita hyökkääjijä. Ne piiloutuvat mielellään taloihin, esimerkiksi vaatekasoihin tai mattojen alle.
Haluatko tietää lisää käärmeistä? Lue myös artikkeli Suomen käärmeistä.
Maailman Aggressiivisin Käärme
Keihäskäärme

Brasiliassa 70 prosenttia myrkkykäärmeiden puremista on keihäskäämeen puremia.
Se makaa kivettyneenä ja odottaa saalistaan tuntikausia. Ja sitten se hyökkää.
Etelä- ja Keski-Amerikassa elävät keihäskäärmeet ovat kärsivällisiä ja hyvin naamioituneita saalistajia – ja myös hyvin arvaamattomia.
Kun metsurit tai banaani- ja kahviplantaasien työntekijät kohtaavat myrkkykäärmeen ja käärme kokee itsensä uhatuksi, se ei aikaile, vaan hyökkää.
Puremassa ihmisen elimistöön siirtyy sekä veri- että solumyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja, veritulppia ja kudoskuolemia. Kudoskuolemassa iho ja lihakset hajoavat nekroosissa, kun happea ja ravintoa ei enää pääse soluihin.

Keihäskäärmeen myrkky iskee muun muassa iho- ja lihassoluihin, jotka tuhoutuvat nekroosissa. Se voi johtaa kuolioon ja amputaatioon.
Yli 40 erilaista keihäskäärmelajia elää Argentiinan ja Meksikon välillä. Ne ovat syynä suurimpaan osaan noin 70 000 käärmeenpuremasta, jotka vuosittain raportoidaan Etelä- ja Keski-Amerikassa.
Eniten käärmeenpuremia, jopa 29 000, raportoidaan Brasiliassa. Niistä 70 prosenttia on myrkkkykäärmeiden puremia.
LUE MYÖS: Tässä ovat Suomen vaarallisimmat eläimet
Maailman Nopein Myrkkykäärme
Mustamamba
Katso tämä lyhyt video, jossa näytetään, miten mustamamba liikkuu puussa ja maassa.
Afrikan suurin myrkkykäärme liikkuu jopa 20 km/h. Se on siis myös maailman nopein myrkkykäärme.
Mustamamba voi kasvaa jopa 4,5-metriseksi. Se herättää pelkoa paitsi nopeudellaan myös kyvyllään nostaa päänsä puolentoista metrin korkeuteen, joten se voi purra ihmistä ylävartaloon.
Mamban myrkky on kahden voimakkaan hermomyrkyn sekoitus, joka löytää tiensä nopeasti sydämeen ja muihin elintärkeisiin elimiin. Ilman vastamyrkkyä kuolleisuus on 100 prosenttia.
Kun puremasta on kulunut vain 20 minuuttia, uhrin on vaikea hengittää, ja muutaman tunnin kuluessa sydän tai keuhkot pettävät.
Hermomyrkky lamauttaa uhrin
Mustamamba on vain yksi monista myrkkykäärmeistä, joiden puremasta välittyy uhriin voimakasta hermomyrkkyä. Myrkky estää hermojen ja lihasten välisen viestinnän, niin että esimerkiksi hengityselimistö tai sydän lamautuu. Pahimmassa tapauksessa tuloksena on tukehtuminen tai sydänpysähdys.

1. Hermosignaalit ohjaavat lihaksia
Hermosolut (vihreä) ja lihassolut (roosa) ovat viestiaineiden (punaiset pallot) välityksellä yhteydessä toisiinsa.

2. Käärmeenmyrkky estää signaalit
Hermomyrkky (sininen) estää viestinnän hermosolujen ja lihassolujen välillä estämällä lihassolujen reseptorien toiminnan, jolloin viestiaineet eivät pääse perille.
Afrikan savanneilla elävä mustamamba on saanut nimensä hiilenmustasta kidasta, jonka yhdessä kovaäänisen sihinän kanssa on tarkoitus pelottaa viholliset pois.
Jos mustamamba tuntee itsensä uhatuksi tai se yllätetään, se voi purra yhteen menoon jopa 12 kertaa. Yhdessä puremassa erittyy niin paljon myrkkyä, että se riittää tappamaan 27 ihmistä.
Mustamamba on saanut liikanimen “The Seven Step Snake”, koska sen pureman saaneen ihmisen kerrotaan pystyvän ottamaan vain seitsemän askelta ennen kaatumista.
Maailman salakavalin myrkkykäärme
Kraitti

Kraittin purema ei juurikaan satu ja siksi se huomataan usein liian myöhään, jolloin vastamyrkky ei enää tehoa.
Tervetuloa kraittien maailmaan, Aasian metsiin Intian niemimaalta Kaakkois-Aasian kautta Kiinaan.
Siellä elää 12 erilaista raidallista krattia, jotka yöllisillä saalistusmatkoillaan ajautuvat usein liian lähelle ihmisiä. Ihmiset saattavat astua niiden päälle tai sitten käärmeet luikertelevat vuoteeseen etsimään saalista tai lämmintä piilopaikkaa.
"Useimmat kraittien uhrit heräävät kuolleena." Aasialainen sanonta
Suurin osa kraittien puremista havaitaan liian myöhään, sillä ne näyttävät ensin vain hyttysenpistolta.
Oireet ilmenevät vasta 12 tunnin kuluttua puremasta lihasten halvaantumisena, joka leviää silmäluomista hengitysteihin.
Puolen vuorokauden kuluttua käärmeen voimakas hermomyrkky on voinut ehtiä aiheuttaa sellaisia vaurioita, että vastamyrkky ei enää tehoa.
Aasiassa malaijankraitti aiheuttaa myrkkykäärmeistä eniten kuolemantapauksia.

Myrkkyä tihkuu käärmeen myrkkyhampaista.
Mitä käärmeenmyrkky on?
Käärmeenmyrkky koostuu suoloista, proteiineista ja peptideistä – pienistä aminohapoista rakentuvista mikroproteiineista.
Proteiinisekoitus syntyy myrkkyrauhasissa ja se voi joko aiheuttaa häiriöitä hermojärjestelmässä (hermomyrkyt), hajottaa soluja ja lihaksia (solumyrkyt) tai aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja (verimyrkyt).
Tutkijat mittaavat käärmeenmyrkyn voimakkuutta niin kutsutulla LD50-testillä (Lethal Dose 50). Testi osoittaa, miten suuri annos myrkkyä riittää tappamaan puolet koe-eläimistä. Koe suoritetaan laboratoriohiirillä ja -rotilla.
Maalla elävien käärmeiden myrkyn matalin LD50-arvo on 0,025 mg/kg. Myrkky on aavikkotaipaanin myrkky.
Maailmassa on noin 3 000 käärmelajia, joista noin 600 on mykkykäärmeitä. Myrkkykäärmeitä elää kaikissa maanosissa Antarktista lukuunottamatta.
Haluatko tietää lisää eläimistä? Lue juttu maailman vaarallilsimmista eläimistä tai myrkyllisimmistä hämähäkeistä.