SUPERLIIMA – öljyn ja sokerin seos antaa kärpäselle tarrajalat.
Kun kärpänen kävelee seinällä, se painaa alustaa vasten kaksi tarra-anturaa. Ohuista notkeista karvoista erittyy öljy-sokeriseosta, jonka varassa kärpänen pysyy kiinni vaikka katossa pää alaspäin. Karkeasta alustasta se voi ottaa kiinni myös kynsillään.
LIISTERIKUNINGAS – gekko pitää jalat puhtaina ja pitävinä.
Gekon jalat voivat tarrautua lähes pintaan kuin pintaan. Niissä on noin miljardi mikroskooppista karvaa, joiden päissä on lisää ohuempia karvamaisia ulokkeita. Joka askeleella gekko ravistaa jaloistaan pois likaa, jottei pito vaarannu.
VESILLÄ VIILETTÄJÄ – lisko pakenee petoja vettä pitkin.
Viherbasiliski voi juosta veden pinnalla jopa 12 km/h, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös Jeesus-liskoksi. Se levittää takajalkojen varpaiden välissä oleva ihopoimut ja tasapainoillee hännällään kiitäessään pintaa pitkin.
SAVANNIEN PIKAKIITÄJÄ – strutsin potku voi nitistää leijonan.
Strutsi ei osaa lentää mutta jalkojensa ansiosta se ei ole turvaton, sillä se pystyy juoksemaan jopa 70 km/h. Se vaihtaa suuntaa käyttämällä siipiään ikään kuin peräsimenä. Strutsin potku on niin voimakas, että se voi tappaa ihmisen tai leijonan.
MYRKKYKANNUKSET – vesinokkaeläimellä on ärjyt räpylät.
Vesinokkaeläimellä on jaloissaan räpylät, joten se pystyy saalistamaan veden alla. Eturaajoillaan se kauhoo itseään eteenpäin ja takajaloilla huolehtii kurssista. Urosten kannuksissa on myrkkyä, jota ilmeisesti tarvitaan taisteltaessa naaraista.
NOKKELAT LASKUTELINEET – verta imevä ninja telakoituu vaivihkaa.
Huomaat hyttysen vain harvoin, koska se on niin kevyt ja sen jalkojen pinta on niin herkkä. Karvat ja koukut auttavat hyttystä kiinnittymään ihoon huomaamatta, ja jalkojen ilmataskut ja syvennykset pitävät sen pinnalla, kun se laskeutuu munimaan veteen.
KAKSINAISET KOURAT – monitoimisetti uimiseen ja kävelyyn.
Pussisaukolla on eturaajojensa jokaisessa viidessä harottavassa sormessa kynnet, ja yksi sormista näyttää peukalolta. Pussisaukot kiipeilevät taitavasti puissa, jonne ne rakentavat pesänsä. Takajaloissa on räpylät, ja eläin voi paeta petoja veteen.
JALKAMIKROFONIT – norsut viestivät jaloillaan.
Norsujen jalat ovat vankat, koska niiden pitää kantaa eläimen jopa kuuden tonnin paino. Jalat ovat myös herkkätuntoiset, sillä niiden hermot rekisteröivät muiden norsujen tuottamaa tärähtelyä. Jaloillaan ne voivat viestiä muiden laumojen kanssa.
KUOLON KYNNET – valkopäämerikotka kantaa yli kuuden kilon saaliin.
Valkopäämerikotkalla on terävät ja kaarevat kynnet, jotka voivat kasvaa 13-senttisiksi eli pidemmiksi kuin harmaakarhulla. Eläin voi kahmia niillä kaloja joista ja järvistä ja nousta ilmaan kantaen yli kuusikiloista peuranvasaa.