Ilmastonmuutoksesta huolimatta luonto on yhä monimuotoinen
Vastoin odotuksia tutkijoille selvisi, että eläin- ja kasvilajeja oli rajatuilla laskenta-alueilla yhtä paljon kuin 10 vuotta sitten. Globaalisti edessä voi kuitenkin olla ongelmia.
Valtamerissä kuhisee yhä kalaa, mutta ovatko lajit samoja kuin 10 vuotta sitten?
Liki joka päivä meille kerrotaan, että planeetaltamme katoaa lajeja, mikä saattaa merkitä biologisen monimuotoisuuden kaventumista.
Nyt tutkijoille on kuitenkin selvinnyt, että jos tarkastellaan vain rajatun ekosysteemin tietoja, niin lajimäärä ei olekaan kutistunut – se on itse asiassa monin paikoin jopa kasvanut.
Tutkijat seurasivat 59 paikallisen ekosysteemin, esimerkiksi koralliriuttojen, metsien ja vesialueiden kehitystä 10 vuoden ajan, ja tulos oli, että tutkimusjakson lopussa eri lajeja oli kullakin alueella yhtä paljon kuin sen alussakin.
Näkemiin sardelli, tervetuloa korvameduusa
Tuloksethan kuulostavat mukavilta, mutta ikävä kyllä tutkimuksissa selvisi myös, että kunkin alueen lajikirjo oli muuttunut odotettuakin nopeammin.
Toisin sanoen alueille on tullut uusia lajeja ja entisiä on kadonnut. Yhdeltä vesialueelta esimerkiksi katosivat kokonaan sardellit (kaupan anjovikset), mutta korvameduusoja löytyi jakson lopussa runsaasti.
Voikin olla, että vaikka lajimäärä pysyy jollakin alueella entisellään, saattaa esimerkiksi valtameriä hallita jatkossa meduusat eivätkä kalat. Koralliriuttoja taas voivat klovnikalojen sijaan hallita pian levät.
Pidemmällä tähtäimellä tällä voi olla vaikutusta ihmisen kaltaisiin lajeihin.
Vieraslajit tulosten takana
Tutkijat pelkäävät, että suuren biodiversiteetin takana ovat korvameduusan, espanjansiruetanan ja jättiputkien kaltaiset tunkeilijalajit.
Vieraslajien vuoksi paikallinen lajimäärä voi pysyä korkeana, vaikka globaali lajikirjo kutistuisikin.
Biologisen monimuotoisuuden mekanismien ymmärtämiseksi on tärkeää varmistaa, että ihmisille tärkeät ekosysteemit, kuten kalavedet ja viljelysmaat, eivät menetä lajikirjoaan.