Raatokärpäsen kotelot ovat murhatapauksissa tärkeitä todistajia – ainakin kuolinajan määrittämisessä.
Kotelot kertovat, milloin henki lähti
Hyönteistutkijat selvittivät raatokärpästen muodonvaihdoksen yksityiskohdat. Se voi auttaa poliisia kuolinajan täsmentämisessä.
Biologit tarjoavat henkirikosten tutkijoille uuden apuvälineen.
Raatokärpästen koko elinkaari munista aikuisiksi mahdollistaa kuolinajan määrittämisen aikaisempaa tarkemmin.
Raatokärpäset löytävät nopeasti tuoreen ruumiin ja kiirehtivät munimaan esimerkiksi avohaavoihin ja kehon aukkoihin.
Kärpäsen kehitysvaihe kertoo kuolinajan
Analysoimalla ruumiissa esiintyviä kärpästen kehitysvaiheita voidaan päästä selville siitä, milloin ensimmäiset kärpäset tulivat munimaan.
Tähänkin asti kuoleman hetken tutkimisessa on saatettu käyttää hyväksi ruumiissa esiintyviä munia ja toukkia, mutta kotelovaihe on ollut hämärän peitossa.
Kun toukat koteloituvat, niissä ei tapahdu näkyviä muutoksia, ennen kuin niistä tulee aikuisia kymmenentenä päivänä.
Kuvaukset tarkentavat hengenlähdön hetken
Nyt on kuitenkin keksitty keino paljastaa toukkien piilevä kehitys.
Kun muutaman minuutin välein tehdyllä tietokonekerroskuvauksella ajoitettiin vähittäiset muutokset, saatiin mittatikku, jolla ajan kulumista hengenmenosta voidaan arvioida luotettavasti.
Koteloiden kuvaukset:
Koteloissa tapahtuvia muutoksia tutkittiin tietokonekerroskuvauksen avulla. Kuva-aineistossa näkyi mullistus, joka kesti reilun vuorokauden.
###
6 tunnin kuluttua
Pian sen jälkeen, kun toukka on koteloitunut, kudos alkaa hajota. Samanaikaisesti kotelon keskelle syntyy kaasukupla. Vielä ei tiedetä, mikä merkitys kaasulla on.
###
24 tunnin kuluttua
Aikuisen pää, raajat, suoli ja hengityselimistö alkavat muotoutua. Kaasukupla kasvaa. Nahan irtoaminen kotelon sisäpinnasta voimistuu.
###
30 tunnin kuluttua
Kaasukupla on asettunut suoleen. Pää ja jalat kehittyvät pienistä nystyistä ja saavat lopullisen muotonsa tunnissa.
