Kärpästen varoitusjärjestelmä

Joka ainoa kerta, kun otan kärpäslätkän esiin ja lyön yhden kärpäsen hengiltä, muut katoavat. Varoittaako se muita kärpäsiä vaarasta?

Kärpäset koolla
© Shutterstock

Kärpäset reagoivat pakenemalla ainakin kolmeen tekijään. Ensinnäkin liikkeeseen. Kärpäset havaitsevat suurilla silmillään helposti nopeat ja äkilliset liikkeet, jotka ne tulkitsevat vaaraksi. Siksi ne eivät jää paikalleen odottamaan, mitä tuleman pitää. Toiseksi kärpäset seuraavat voimakkaita ilmavirtauksia. Niiden herkät aistinkarvat panevat merkille ilman liikkeet. Jos kärpänen huomaa ilmavirtauksen, jota se pitää merkkinä vaarasta, se nousee heti siivilleen ja hakeutuu turvallisempaan ympäristöön. Joillakin kärpäslajeilla aistinkarvat ovat suoraan yhteydessä raajojen ja siipien lihaksiin. Tämä nopeuttaa reaktiota, sillä pakoviestin ei tarvitse kulkea kärpäsen aivojen kautta. Kolmas tekijä, joka panee kärpäsiin vauhtia, ovat niiden erittämät kemialliset viestiaineet. Näiden aineiden tuotanto käynnistyy, kun kärpänen vahingoittuu tavalla tai toisella. Aineilla kärpänen kertoo lajitovereilleen, että ne ovat myös vaaravyöhykkeessä ja että niiden on parasta lähteä karkuun, jos ne eivät halua jakaa samaa kohtaloa. Kärpäsillä on siis keskinäinen varoitusjärjestelmä. Kemiallinen varoitusviesti on selvä pakenemiskehotus, mutta kärpäset reagoivat myös toistensa käyttäytymiseen. Jos yksi niistä lennähtää syystä tai toisesta toisaalle, muut yleensä seuraavat esimerkkiä – varmuuden vuoksi.