Et voi elää ilman ötököitä

Neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Jos hyönteiset katoavat kokonaan, emme mekään voi selviytyä. Pienet ötökät ovat ratkaisevia ihmiskunnan tulevaisuudelle. Nyt sinulla on mahdollisuus auttaa tutkijoita pelastamaan ne.

Neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Jos hyönteiset katoavat kokonaan, emme mekään voi selviytyä. Pienet ötökät ovat ratkaisevia ihmiskunnan tulevaisuudelle. Nyt sinulla on mahdollisuus auttaa tutkijoita pelastamaan ne.

Shutterstock

Aurinko ei ollut vielä noussut, kun biologi Bradford Lister ja hänen avustajansa olivat jo työn touhussa Puerto Ricon sademetsässä. He asettivat hyöteisansoja maan tasalle ja puihin. Auringon laskiessa 12 tuntia myöhemmin Lister ryhmineen keräsi saaliinsa.

Kun Lister 36 vuotta aiemmin teki saman kokeen samassa paikassa, yhteen ansaan maassa tuli keskimäärin 473 milligrammaa hyönteisiä päivässä ja puussa sijaitsevaan ansaan saatiin 37 milligrammaa. Painot ovat tässä hyönteisten kuivapainoina.

Tällä kertaa maan tasalla olevaan ansaan saatiin 13 milligramman verran saalista, ja puussa olevaan ansaan taas 5 milligrammaa. Laskua 36 vuoden takaisiin määriin verrattuna on siis 97,3 ja 86,5 prosenttia.

Kovakuoriainen

Maailmassa kovakuoriaisten, mehiläisten ja päiväperhosten määrä on vähentynyt eniten.

© Shutterstock

Puertoricolaisten hyönteisten katoaminen on vain osa maailmanlaajuista ilmiötä.

Eri puolilta maailmaa tutkijat raportoivat, että hyönteisten määrä on pienentynyt viime aikoina uhkaavasti.

Tuoreimmat uutiset tulevat kansainväliseltä tutkijaryhmältä, joka on kerännyt 166 pitkäaikaistutkimuksen tulokset lähes 1 700 eri paikasta maailmasta vuosilta 1925–2018.

He toteavat, että maailman hyönteiskanta kutistuu yhdeksällä prosentilla joka vuosi. Noin neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut sitten vuoden 1990, ja viimeksi kuluneiden 75 vuoden aikana maailman hyönteisistä on kadonnut puolet.

Hyönteisten tuho uhkaa kaikkea elämää maapalloa – myös meitä ihmisiä.

Pienet ötökät ovat planeettamme ekosysteemien perusta, ja osa tutkijoista sanoo, että hyönteisten täydellinen katoaminen saattaisi johtaa jo muutaman kuukauden kuluessa siihen, että ihminen lajina olisi vaarassa.

Tutkijat taistelevat nyt aikaa vastaan. Heidän pitää selvittää katastrofin syy ja keksiä siihen toimivia ratkaisuja, jotka voivat pelastaa niin hyönteiset kuin ihmisetkin ennen kuin on liian myöhäistä.

Ötökät hallitsevat maapalloa

Hyönteisten roolia maailmassa on vaikeaa yliarvioida. Vaikka huomioon otetaan viime vuosikymmenien jättitappiot, hyönteisiä on edelleen valtava määrä. Maailmassa arvioidaan olevan kymmenen triljoonaa hyönteisyksilöä, joten hyönteisten muodostama biomassa on 17 kertaa niin suuri kuin ihmisten.

Selvä enemmistö maailman eläinlajeista kuuluu kuusijalkaisiin hyönteisiin, ja hyönteisiä elää maapallon kaikissa ekosysteemeissä, jos syväämerta ei lasketa mukaan.

Noin puolet Maan noin kahdesta miljoonasta tunnetusta eläin- ja kasvilajista on hyönteisiä, ja eläinlajeista hyönteisten osuus on noin 90 prosenttia.

Tutkijat arvelevat, että nyt tunnettujen hyönteislajien lisäksi maailmassa elää noin 4,5 miljoonaa tieteelle tuntematonta hyönteislajia.

Monet tuntemattomat lajit elävät paikoissa, joita ei vielä ole perusteellisesti tutkittu. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi tiheässä sademetsässä puista pudonneiden lehtien alla oleva kerros tai korkeat, karut vuorenrinteet.

Hyönteisten valtava määrä johtuu ennen kaikkea niiden ilmiömäisestä hedelmällisyydestä. Esimerkiksi afrikkalaisen Dorylus wilverthi -muurahaislajin kuningatar voi laskea joka kuukausi kolmesta neljään miljoonaa munaa.

Itäafrikkalainen termiittikuningatar taas munii yhden munan joka kolmas sekunti, eli munia tulee noin 30 000 vuorokaudessa. Kuningatar ehtii 15 vuotta kestävän elämänsä aikana munia yli 164 miljoonaa munaa.

Hyönteisten määrä vähenee vauhdilla

Hyönteisten menestystarina on ehkä pian tullut tiensä päähän. Niiden määrä vähenee huimalla nopeudella erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa todetiin, että Saksassa yhdellä luonnonsuojelualueella 75 prosenttia lentävien hyönteisten biomassasta oli kadonnut 27 vuodessa.

Ja vuonna 2019 toisessa tutkimuksessa selvisi, että 40 prosenttia maapallon hyönteislajeista kärsii kannan pienenemisestä ja että kolmasosa lajeista on jo uhanalaisia.

Tutkijoiden laskelmien mukaan hyönteisten määrä vähenee kahdeksan kertaa niin nopeasti kuin nisäkkäiden, matelijoiden ja lintujen.

Ennätykset: Maailman vahvin eläin on Onthophagus taurus -kuoriainen, joka pystyy liikuttamaan 1 141 kertaa itsensä painoisia esineitä. Suhteessa ruumiinpainoon ihmisen pitäisi liikutella 85 tonnin möhkäleitä.

Hyönteisistä ainoastaan makean veden lähellä viihtyvien hyönteisten, kuten hyttysten, kannat eivät ole pienenemässä.

Itse asiassa niiden määrä on lisääntynyt 11 prosenttia viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Syynä tähän on ilmeisesti se, että niiden elinalueet ovat entistä suotuisammat, kun aiemmin saastuneita jokia ja järviä on onnistuttu puhdistamaan.

Makean veden äärellä viihtyvät hyönteiset muodostavat kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia kaikista hyönteislajeista. Ne eivät myöskään ole keskeisiä toimijoita niissä ekosysteemeissä, joista ihminen on riippuvainen.

Ihminenkin voi kadota

Maapallon ekosysteemit romahtavat ilman hyönteisiä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ihminen ei selviäisi ilman hyönteisiä kuin muutaman kuukauden, ennen kuin ravinnon puute johtaisi ihmislajin katoamiseen.

Erityisen tärkeitä hyönteiset ovat maanviljelylle. Vaikka satoja tuhoavat hyönteiset ovatkin riesa, suurin osa hyönteisiä palvelee viljelijän etuja.

Pölyttäjät, kuten mehiläiset ja ampiaiset, kuljettavat siitepölyä ja takaavat hyvän sadon.

Maan alla elävät hyönteiset taas ovat avainasemassa, jotta maata ylipäätään voidaan käyttää viljelyyn.

Hyönteiset ovat välttämättömiä maanviljelylle, ja niistä itsestään on tulossa tärkeä osa ihmisten ravintoa. Ja kaiken lisäksi hyönteiset huolehtivat siitä, että emme huku jätöksiin. Hyönteiset ovat aliarvostettuja sankareita.

Mehiläinen pölyttää kukkia
© Shutterstock & Ken Ikeda

Mehiläiset tekevät rahaa

96 prosenttia kaikista maailman kukkivista kasveista tarvitsee lisääntyäkseen pölyttäjiä. Näiden joukossa on myös 70 sadasta yleisimmästä viljelykasvista. Mehiläiset ovat tärkeimpiä pölyttäjiä. Kun tutkijat laskivat, miten suuri mehiläisten panos viljelykasvien hehtaarituotannolle on, niin tulokseksi sekä luonnossa elävien mehiläisten että tarhamehiläisten kohdalla saatiin noin 2 500 euroa.

Kovakuoriaiset hautaavat lantaa
© Shutterstock & Ken Ikeda

Kovakuoriaiset huolehtivat jätteistä

Jokainen maailman noin miljardista naudasta tuottaa vuodessa jopa kymmenen tonnia lantaa. Maailma hukkuisi lantaan, jos runsaat 6 000 kovakuoriaislajia eivät huolehtisi jätehuollosta. Kovakuoriaiset keräävät ja hajottavat eläinten jätöksiä tehokkaasti: niiden ansiosta lehmän kasa hajoaa noin 20 prosenttia nopeammin kuin ilman ilman kovakuoriaisten toimintaa.

Græshopper er fremtidens mad
© Shutterstock & Ken Ikeda

Heinäsirkoista tulee ruokaa

Muutaman vuosikymmenen kuluttua maailman väestön ruokkiminen ei onnistu ilman hyönteisiä. Yksi tärkeä lenkki ihmisten tulevassa ravinnossa ovat heinäsirkat. Ne sisältävät runsaasti proteiinia, niiden tuottaminen ei kuormita ilmastoa suuresti, ja niitä voidaan tuottaa suuria määriä. Meksikossa joillakin alueilla yksi perhe voi kerätä joka 50–70 kiloa heinäsirkkoja viikossa.

Eläinten maanalaiset käytävät parantavat maata, kun happea ja vettä pääsee maaperään.

Hapetus nopeuttaa kuolleiden kasvien ja eläinten hajoamista, mistä maa saa lisää ravinteita. Hyönteiset nopeuttavat hajottamista itsekin syömällä suuria määriä kuolleita kasveja.

Ötököiden toiminta parantaa maata myös niin, että maa sitoo vettä paremmin, joilloin kasvit pääset helpommin juurtumaan, mikä estää eroosiota.

Lisäksi monet petohyönteiset ja loiset pitävät huolta siitä, että haittaeläimet eivät tuhoa maanviljelijöiden satoja.

Ilman hyönteisiä ihmiskunnan ravinnontuotanto romahtaisi kokonaan.

Torakat pelastavat ihmisiä

Ihminen on siis riippuvainen hyönteisistä niin maanviljelyssä kuin ravinnontuotannossakin.

Noin kaksi miljardia ihmistä syö jo nyt päivittäin hyönteisiä, kuten heinäsirkkoja, kovakuoriaisia, muurhaisia ja perhosentoukkia.

Tällä hetkellä hyönteisiä syödään erityisesti köyhissä maissa, mutta tulevaisuudessa hyönteisten käyttäminen ravinnoksi yleistyy myös muualla maailmassa, sillä pienet eläimet ovat nautoja, sikoja ja siipikarjaa ilmastoystävällisempi proteiinin lähde.

Hyönteiset tuottavat myös hunajaa, silkkiä, väriaineita ja sellakkaa, jota käytetään elintarvikkeiden lisäaineena antamaan kiiltoa ja kosmetiikan valmistuksessa.

Ennätykset: Philaenus spumarius -sylkikaskas voi loikata 115 kertaa oman vartalonsa pituuden ja sen nopeuden kiihtyvyys on 50 kertaa niin suuri kuin suihkukoneella.

Hyönteiset tuottavat myös kemiallisia aineita, jotka voivat ehkä pelastaa miljoonien ihmisten elämän.

Torakka on yksi hyödyllisten aineiden tuottajista. Torakan on elinympäristönsä vuoksi pitänyt kehittää itselleen tehokas puolustus bakteereja vastaan.

Torakan aivoista saatava aine tappoi kokeessa 90 prosenttia moniresistenteistä bakteereista, joiden joukossa oli muun muussa MRSA-stafylokokkeja ja kolibakteereja. Havainto on todella tärkeä, sillä keinot vastustuskykyisten bakteerikantojen torjumiseen alkavat olla vähissä.

Mehiläisten ja ampiaisten myrkky sisältää myös aineita, jotka resistenttien bakteerien lisäksi voivat auttaa myös syöpäsolujen tuhoamisessa. Myrkkyaine voi myös lievittää kipua ja turvotusta niveltulehduksissa ja MS-taudissa.

Ötököitä uhkaavat monet vaarat

Yksi suurimmista hyönteisiä uhkaavista vaaroista on niiden luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuminen.

Suurin osa maailman hyönteisista elää metsissä. Trooppisia sademetsiä tuhotaan joka vuosi noin 120 000 neliökilometriä.

Alueet, joilta sademetsä on hakattu, muutetaan usein viljelymaiksi, joilla käytetään erilaisia torjunta-aineita. Ne kuitenkin tappavat viljelyksille tuhoisten eläinten lisäksi myös hyödyllisiä hyönteisiä – erityisesti pölyttäjiä.

Torjunta-aineet ovat pääsyy lentävien hyönteisten määrän laskuun 30:n viime vuoden aikana erityisesti Saksassa.

Torjunta-aineet ovat iskeneet rajusti mehiläisiin, mutta toinen hyönteisryhmä on sitäkin suuremmissa ongelmissa.

Tanskassa suoritettu päiväperhosten kartoitus paljasti, että 69 tutkitun lajin ryhmästä kaikkiaan 52 lajin yksilömäärä oli pienentynyt huomattavasti. Joitakin lajeja ei tavattu lainkaan vuonna 2020.

Esimerkiksi ohdakeperhosesta on vuosina 2016–2019 kaikkiaan 16 458 havaintoa, vuonna 2020 ainoastaan 168, joten laskua on 99 prosenttia.

Monarkkiperhonen

1980-luvulla tutkijat laskivat, että Kaliforniassa on noin viisi miljoonaa monarkkiperhosta. Vuosina 2018 ja 2019 niiden lukumäärä oli pudonnut noin 30 000 yksilöön.

© Shutterstock

Yhdysvalloissa elävän monarkkiperhosen kannassa on havaittu 99 prosentin lasku 1980-luvulta vuoteen 2019. Tutkijat pelkäävät, että laji katoaa kokonaan seuraavien 20 vuoden kuluessa.

Torjunta-aineet vaikuttavat maaperään ja veteen myös alueilla, joilla niitä ei käytetä.

Saksassa tehdyssä pitkäaikaiskokeessa tutkijat havaitsivat, että tavallinen pihamuurahainen kärsii jo pienistäkin tiametoksaamipitoisuuksista maaperässä.

Ensimmäisen talven jälkeen muurahaispopulaatiossa ei havaittu muutoksia, mutta toisen talven jälkeen yhdyskunnat olivat selvästi aiempaa pienempiä.

Toisessa saksalaistutkimuksessa tutkijat korostivat lisäksi, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavan uhan hyönteisille.

Loiset korvaavat torjunta-aineet

Tutkijat yrittävät nyt löytää ratkaisua hyönteisten ahdinkoon.

Tärkeällä sijalla ovat niiden elinalueiden suojelu ja ennallistaminen.

Me voimme itse kukin toimillamme lieventää hyönteisten hätää. Tutkimusten mukaan kaupungit tarjoavat monia mahdollisuuksia kasvattaa hyönteismääriä. Rakennukset ja kadut eivät sinällään houkuttele hyönteisiä, mutta jos kaupunkeihin istutetaan aiempaa enemmän kasveja ja kukkivia puita, hyönteiset saadaan viihtymäään.

Erityisesti vaahterat, tammet ja pajut auttaisivat hyönteisiä. Ne kaikki kuitenkin kukkivat keväällä, joten tutkijat ehdottavat istuttamaan myös kasveja ja puita, joiden kukinta osuu kesään.

Torjunta-aineiden käytön kielto on yksi keino pelastaa maailman ötökät. Ongelmana on se, että silloin viljelymaat ovat alttiina tuhohyönteisille.

Torjunta-aineille on kuitenkin olemassa myrkytön vaihtoehto: tuholaisten luonnolliset viholliset.

Brittitutkijat havaitsivat, että Microctonus brassicae -pistiäinen syö rapsipeltoja tuhoavia rapsikirppoja.

Pistiäiset munivat rapsikirppoihin, jolloin kirpat tulevat steriileiksi. Ja lopulta rapsikirppa kuolee, kun pistiäisen toukka raivaa tiensä ulos sen ruuansulatusjärjestelmästä.

Tee oma hyönteisparatiisi

Sinäkin voit auttaa hyönteisten pelastamisessa. Voit koristaa puutarhasi kukilla, joiden mesi houkuttelee pölyttäjiä. Voit jättää syksyllä lehdet haravoimatta, jotta lehdet suojaavat talvehtivia hyönteisiä. Voit myös antaa nurmikon kasvaa hieman pidemmäksi.

Hyönteishotelli puutarhassa tai parvekkeella tarjoaa hyönteisille suojaa. Hyönteishotelli on hyönteisille rakennettu keinopesä, jonka koloissa hyönteiset voivat yöpyä, pesiä ja jopa talvehtia. Hyönteishotellien vieraita voivat olla perhoset, mehiläiset, ampiaiset, leppäkertut ja kovakuoriaiset.

Ennätys: Australialainen Cicindela eburneola -hietakiitäjä voi edetä 171 vartalonmittaa sekunnissa – vartaloon suhteutettuna se juoksee 7 kertaa niin nopeasti kuin gepardi.

Hyönteishotelleissa pitää olla riitävän suuria koloja ja tukeva katto, joka suojaa sateelta.

Alankomaissa tehdyissä kokeissa selvisi, että huonot hyönteishotellit kasvattavat riskiä, että hyönteiset joutuvat loispistiäisten uhreiksi. Ja jos sadesuoja puuttuu, hotelliin voi kasvaa sieniä, jotka saattavat aiheuttaa hyönteisille sairauksia.

Hyönteishotelleja pitää myös hoitaa: esimerkiksi kolot pitää tarkastaa ja puhdistaa sen jälkeen, kun hyönteiset ovat häipyneet hotellista.

Jos hyönteishotellit rakennetaan oikein ja niitä hoidetaan säännöllisesti, ne tarjoavat pesäpaikan lajeille, joille ei löydy sopivaa pesää luonnosta. Hyönteiset voivat munia hotellin koloihin, ja toukat voivat kehittyä niissä. Jotkin lajit käyttävät hotellia myös talvehtimiseen.

Eli älä aikaile! Nyt on kyseessä sekä hyönteisten että ihmisten tulevaisuus.