Tavallinen ampiainen oksalla.

Ampiainen: Näin vaarallinen myrkyllinen ampiainen on

Ampiainen ja herhiläinen ovat myrkyllisiä ampiaislajeja, jotka voivat pistää ihmistäkin. Toinen on kuitenkin toista vaarallisempi. Viisastu myrkyllisistä ampiaislajeista tästä.

Ampiainen ja herhiläinen ovat myrkyllisiä ampiaislajeja, jotka voivat pistää ihmistäkin. Toinen on kuitenkin toista vaarallisempi. Viisastu myrkyllisistä ampiaislajeista tästä.

Shutterstock

Ampiainen kuuluu ampiaisten heimoon, jonka tieteellinen nimi on Vespidae. Ampiaisten heimossa on kaikkiaan noin 5 000 lajia, tavallisen ampiaisen lisäksi muun muassa herhiläinen.

Ampiaiset ovat siivellisiä hyönteisiä, jotka voivat elää yksin tai yhdyskunnissa riippuen siitä, mihin lajiin ne kuuluvat. Sekä ampiainen että herhiläinen ovat sosiaalisia eläimiä ja elävät yhdyskunnissa.

Tästä voit tutustua paremmin ampiaiseen (Vespula vulgaris) ja herhiläiseen (Vespa crabro).

Miltä ampiaiset näyttävät?

Ampiainen

Ampiainen on Suomessa melko yleinen hyönteislaji.

Ampiaisen tunnistaa ensisijaisesti voimakkaasta keltaisesta ja mustasta värityksestä, jotka varoittavat hyönteisiä syöviä petoja lajin myrkyllisyydestä.

Ampiaisella on kuusi jalkaa, kaksi siipeä ja isot mustat silmät. Takaruumiissa on kelta-musta raidoitus, ja otsalla silmien välissä Vespula vulgariksella on musta ankkurin muotoinen täplä.

Tavallinen ampiainen.

Vespula vulgaris -ampiaislajin tunnistaa mustasta ankkurinmuotoisesta täplästä otsalla.

© Shutterstock

Takaruumiissa on myös myrkkypiikki, jolla ampiainen tappaa muita hyönteisiä. Toisin kuin mehiläiset ampiainen ei pistäessään menetä piikkiään ja kuole. Se voi siksi pistää lukemattomia kertoja.

Ampiainen voi kasvaa 10– 19 millimetrin mittaiseksi, joten se on hyönteiseksi melko pieni.

Tavallinen ampiainen - täysi koko.

Ampiaisen väritys varoittaa muita petoja selkeästi upottamasta hampaitaan myrkylliseen hyönteiseen.

© Shutterstock

Faktoja ampiaisesta

  • Tieteellinen nimi: Vespula vulgaris.
  • Tunnusmerkit: Keltaiset ja mustat raidat takaruumiissa ja ankkurin muotoinen täplä silmien välissä.
  • Pituus: 10–19 millimetriä.
  • Lentokausi: Toukokuusta syyskuulle.
  • Eliniän pituus: Koiraat elävät vain muutamia päiviä ja kuolevat pariteltuaan. Työläisnaaraat elävät muutamia viikkoja, kun taas kuningatar voi talvehtia ja elää vuoden.

Herhiläinen

Herhiläinen, Vespa crabro, on Euroopan suurin ampiaislaji.

Kuningatar voi kasvaa jopa 35 millimetriä pitkäksi. Laji on selvästi tavallista ampiaista suurempi.

Herhiläinen kuuluu Vespa-sukuun eli herhiläisten sukuun. Ne ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta, vaikka ne ovatkin nykyisin levinneet myös isoon osaan Eurooppaa. Suomesta laji katosi välillä, mutta nyt sitä tavataan taas meilläkin.

Koon lisäksi ampiaisen ja herhiläisen voi erottaa herhiläisen värityksestä.

Herhiläinen kaarnalla.

Herhiläinen, Vespa crabro, on suurempi ja punertavampi kuin ampiainen, Vespula vulgaris.

© Shutterstock

Herhiläinen on väriltään tavallista ampiaista oranssimpi, ja etenkin sen pään takaosa ja takaosan etupää ovat enemmän punertavia kuin keltaisia.

Herhiläisen siivetkin ovat punertavan ruskeat toisin kuin tavallisella ampiaisella.

Herhiläinen läheltä.

Herhiläisen tunnistaa isosta koosta ja punertavasta väristä.

© Shutterstock

Faktoja herhiläisestä

  • Tieteellinen nimi: Vespa crabro
  • Tunnusmerkit: Eturuumis ja takaruumiin ensimmäinen jaoke ovat oransseja.
  • Pituus: 18–24 millimetriä. Kuningatar voi kasvaa 35 millimetriä pitkäksi.
  • Eliniän pituus: Koiraat ja työläisnaaraat kuolevat syksyllä, mutta kuningatar talvehtii ja elää vuoden.

Sekä ampiainen että herhiläinen voivat pistää ihmistä myrkkypiikillään, jos ne tuntevat itsensä uhatuiksi.

Vaikka tavallinen ampiainen pistää ihmistä useammin, koska se on aggressiivisempi laji, herhiläisen pistoa on syytä pelätä enemmän.

Herhiläisen pisto on nimittäin kivuliaampi, ja se sisältää enemmän myrkkyä kuin ampiaisen pisto.

Vaikka sekä ampiaisen pisto ja herhiläisen pisto voivat tehdä kipeää, kumpikin on yleensä melko vaaraton.

Voit lukea ampiaisen ja herhiläisen piston aiheuttamista oireista lisää artikkelin lopusta, jossa kerrotaan myös, milloin piston jälkeen on syytä soittaa hätänumeroon.

Haluatko lukea lisää Suomen luonnon eläimistä? Lue myös artikkelit Suomen vaarallisimmista eläimistä, Suomen käärmeistä ja Suomen hämähäkkeistä.

Missä ampiainen elää?

Yhteiskunta-ampiaiset, kuten tavalliset ampiaiset, ja herhiläiset, elävät isoissa yhteisöissä, jotka kevään ja kesän aikana rakentavat itselleen tukevan ampiaispesän.

Tavallinen ampiainen ampiaispesässä.

Ampiaispesän sisääntulo on aina pesän alaosassa.

© Shutterstock

Sekä ampiainen että herhiläinen rakentavat usein pesänsä onttoihin puihin, seinien sisään tai maanalaisiin onkaloihin. Tärkeintä on, että pesä on suojassa sateelta ja pedoilta ja että lähellä on puuta.

Ampiaispesä koostuu nimittäin ampiaisten irti jyrsimistä pienen pienistä puun paloista, joihin ne sekoittavat sylkeään saadakseen helposti muotoiltavaa paperimassaa.

Aluksi yhdyskuntaan kuuluu vain ampiaiskuningatar, joka rakentaa itselleen ensimmäisen pienen pesän. Sen jälkeen se munii munia, joista kehittyy työläisampiaisia. Ne auttavat kuningatarta laajentamaan yhdyskuntaa.

Ampiainen toukat.

Ampiainen ruokkii toukkiaan lihalla ja rakentaa niille pesän puukuidusta ja syljestä.

© Shutterstock

Keväällä kuningattaren tärkein tehtävä on muodostaa työläisistä iso yhdyskunta, mutta syksyn lähetessä on sukupolvenvaihdoksen aika.

Syksyllä kuningatar alkaa munia munia, joista kehittyy uusia kuningattaria ja koiraita (kuhnureita), jotka voivat hedelmöittää kuningattaria. Hedelmöitetyt kuningattaret talvehtivat lehtien välissä, polttopuukasoissa tai muissa paikoissa, joissa ne välttyvät jäätymiseltä.

Loput yhdyskunnasta kuolevat, ja vastuu seuraavan vuoden yhdyskunnan rakentamisesta lepää yksinomaan hedelmöitettyjen kuningattarien harteilla.

Ampiaiset ja maanalainen pesä.

Jotkin ampiaislajit rakentavat maanalaisia onkaloita, joissa ne asuvat koko kesän.

© Shutterstock

Mitä ampiaiset syövät?

Ampiainen on peto

Toisin kuin mehiläiset, jotka elävät kukkien medellä, ampiaiset ovat petoja. Ampiainen nimittäin ruokkii toukkiaan proteiinipitoisella ravinnolla, esimerkiksi myrkkypiikillään tappamiensa hyönteisten lihalla.

Kun saalis on raahattu ampiaispesään, ampiaiset hienontavat lihan leuoillaan huolellisesti ennen kuin se tarjoillaan toukille. Lihaa saadessaan toukat oksentavat sokeripitoista nestettä, jonka ruokkivat ampiaiset nauttivat.

Kesän kuluessa ampiainen ruokkii toukkiaan lihalla niin, että niistä kasvaa isoja ja vahvoja. Ruokinta-aikana ampiainen voi eksyä hakemaan lihaa myös grillimakkaroista.

Loppukesällä täysikasvuiset ampiaiset ovat enemmän kiinnostuneita makeista asioista, kuten mehusta, hedelmistä ja hilloista, joista ne saavat lentämiseen vaadittavaa polttoainetta.

Samaan aikaan etenkin ampiaiset voivat tulla hyvin lähelle ihmisiä. Herhiläiset sen sijaan pysyttelevät yleensä ihmisestä melko kaukana.

Ampiainen syö hedelmää.

Ampiainen syö makeita asioita, kuten hedelmiä, saadakseen energiaa lihan etsintään toukilleen.

© Shutterstock

Kuinka vaarallisia ampiaiset ovat?

Ampiaiset eivät lähtökohtaisesti vaarallisia, kun niiden vain antaa olla rauhassa eikä mene lähelle niiden pesää. Itse asiassa niiden läsnäolosta kodin lähistöllä on hyötyä, sillä ne pitävät kurissa monet haittaeläinkannat, kuten kaaliperhosen toukat.

Ampiaiset voivat kuitenkin hyökätä, jos niiden yhdyskuntaa uhataan, kertoo entomologi eli hyönteistutkija ja Tanskan luonnonhistoriallisen museon lehtori Lars Vilhelmsen:

“Ampiaiset ovat petoja, ja siksi ne käyttävät myrkkyään pääasiassa saaliin lamauttamiseen. Ne voivat silti myös puolustautua myrkyllä, ja ne tekevät niin etenkin silloin, jos joku tulee liian lähelle niiden pesää.”

Etenkin tiettyyn aikaan vuodesta myrkyllisistä ampiaisista kannattaa pysytellä kaukana.

“Loppukesä on ampiaisille kriittistä aikaa. Silloin niillä on oltava uusia kuningattaria eli suvullisia yksilöitä, jotka kykenevät parittelemaan. Siihen ne tähtäävät koko kauden. Siksi ne ovat tuolloin erityisen ärhäköitä puolustautumaan”, hän selittää.

Ampiaisen ja herhiläisen pistoissa on eroa, joten ei ole sama, kummanko lajin edustajan suututtaa.

Herhiläiset sisältävät enemmän myrkkyä kuin ampiaiset, ja siksi herhiläisen pisto on yleensä kivuliaampi. Toisaalta herhiläinen on harvinaisempi ja pistää harvemmin kuin ampiainen.

Ampiaiset puolustautuvat laumana

Puolustautuessaan itseään nälkäisiä lintuja, pesää uhkaavia ihmisiä tai muita ulkoisia vihollisia vastaan ampiaisella ja herhiläisellä on ylivertainen ase: myrkkypiikki.

Ampiainen pistää ihmistä

Ampiainen lamauttaa saaliin tai puolustaa itseään terävällä myrkkypiikillään, mikäli se tuntee itsensä uhatuksi.

© Shutterstock

Jos ihminen menee liian lähelle ampiaispesää, ampiaiset saattavat hyökätä usean yksilön voimin. Siksi ampiaispesää hävitettäessä kannattaa aina käyttää jonkinlaista suojapukua.

“Muiden yhdyskuntahyönteisten tavoin ampiaiset alkavat erittää ilmaan hälytysferomoneja, kun ne tuntevat itsensä uhatuksi. Tämä tekee ne ärhäköiksi ja voi saada ne nopeasti järjestäytymään yhteiseen vastaiskuun”, Lars Vilhelmsen sanoo.

Ampiaiset voivat pistää ihmistä myös ruokapöydässä, ja ne käyttäytyvät erityisen aggressiivisesti loppukesästä, kun pesät alkavat hajota ja ampiaiset etsivät makeita energialähteitä, kuten mehuja ja hedelmiä.

Miten ampiaisen piston voi välttää?

Ampiainen ei pistä varoittamatta. Siksi paras neuvo sille, joka haluaa välttää ampiaisen piston on: älä mene ampiaisen ja sen kohteen väliin,

Ampiainen ei ole etsimässä sinua, vaan sitä, mitä ruokapöydässä on.

Pidä siksi huolta, että kakkujen ja virvoitusjuomatölkkien päällä on kansi niin, että ampiaiset eivät pääse piiloutumaan niihin. Ja jos ampiainen lähestyy, älä ala huitoa sitä, vaan istu aloillasi ja odota, että se lentää tiehensä.

Ampiaiset voivat piiloutua myös ruohikkoon, joten pistoja voi vältellä myös käyttämällä ulkona kenkiä.

Ampiaisen pisto.

Ampiaisen pisto turpoaa, kutisee ja voi tehdä kipeää. Oireet ovat lievät ja häviävät yleensä muutamassa päivässä.

© Shutterstock

Mitä pitää tehdä, jos saa ampiaisen piston?

Ampiaisen pisto voi aiheuttaa seuraavanlaisia oireita:

  • Paikallista kipua
  • Turvotusta
  • Pistoskohdan kutinaa ja punoitusta.

Oireet menevät yleensä ohi itsekseen, eikä useimmille ilmaannu vakavia oireita.

Osa ihmisistä voi olla allerginen ampiaisen pistolle samoin kuin mehiläisen pistolle, ja silloin on tärkeää toimia nopeasti.

Lars Vilhelmsenin mukaan kuitenkin vain harva on allerginen ampiaisen myrkylle: “Ampiaisen pisto sisältää myrkkykoktailin, jossa on muun muassa neurotoksiineja ja sytotoksiineja, joihin ihminen voi reagoida voimakkaasti. Allerginen reaktio on immuunijärjestelmän ylilyönti, joka voi johtaa anafylaktiseen sokkiin ja rytmihäiriöihin. Siihen voi jopa kuolla, mutta sitä tapahtuu erittäin harvoin.”

Jos turvotus leviää pistoskohdasta muualle tai uhria alkaa pyörryttää, hänelle tulee päänsärkyä tai hän alkaa oksennella, se on merkki allergisesta reaktiosta.

Allergisessa reaktiossa oireet ilmaantuvat vain muutamia minuutteja piston jälkeen, ja siinä tapauksessa on soitettava hätänumeroon 112. Jos ampiainen pistää suuhun tai kaulaan, on hakeuduttava välittömästi hoitoon.

Allergista reaktiota hoidetaan muun muassa antihistamiineilla.