Kun tutkijat saapuivat Umm Jirsanin luolaan Saudi-Arabian luoteisosassa vuonna 2007, heitä vastassa oli pysäyttävä näky.
Puolitoista kilometriä pitkän kuivuneen laavatunnelin perällä oli valtavia kasoja luita, joiden joukossa aasien, gasellien, villivuohien, hevosten ja ihmisten jäännöksiä.
Vasta nyt saksalaisen Max Planck -instituutin arkeologit ovat saaneet selville, miten joukkohauta on syntynyt. Näyttää siltä, että hyeenat ovat kasanneet luolaan luita yli 7 000 vuoden ajan.
Hampaanjäljet paljastivat tekijän
Tutkijat ovat analysoineet luissa olevia hampaanjälkiä, luolassa olevia ulosteita ja luiden kokoa ja verranneet tuloksia eläimiin, joiden tiedetään keräävän raatoja luoliin.
Tutkijoiden päätelmä oli se, että luukasat ovat juovahyeenan (Hyaena hyaena) aikaansaannoksia. Luita on koottu luolaan tuhansien vuosien ajan.
Luukasojen alkuperästä keskusteltu tutkijoiden piirissä pitkään, koska alueella ei nykyään esiinny juovahyeenoita.
Umm Jirsanin luukasat vastaavat kuitenkin juuri juovahyeenan käyttämismallia. Juovahyeenat keräävät raatoja syvälle luoliin toisin kuin esimerkiksi sudet.
Myös luissa olevat purujäljet sopivat juovahyeenan leukoihin ja hampaisiin.
Luun uurteet ja kolot vastaavat hyeenan purentakuviota.
Osat luista on purtu keskeltä poikki, mikä sulkee pois pienet raadonsyöjät, kuten ketut. Niiden puruvoima ei riitä katkaisemaan luita.
Tähän mennessä luolasta on löydetty kuusi ihmisen pääkalloa. Tutkijoiden mukaan ruumiit ovat hyeenoiden haudoista ylös kaivamia vainajia. Hyeenoiden tiedetään syövän haudoista kaivamiaan ihmisruumiita. Jäljelle jää vain kallo.
Juovahyeenat saalistavat laumana, mutta ne syövät myös raatoja. Niitä esiintyy Intiassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Lajin uhanalaisuusluokitus on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan silmälläpidettävä.
Luut valottavat menneisyyttä
Saudi-Arabia on suurelta osin karua aavikkoa, jossa ei juuri ole eloperäisiä jäänteitä menneisyydestä. Paahtava helle hajottaa jopa luut.
Siksi Umm Jirsanin luut ovat ainutlaatuinen tietolähde, joka voi antaa osviittaa siitä, millainen eliöstö alueella on on ollut. Vanhimmat luut ovat 7 000 vuotta vanhoja.
Seuraavat tutkijat yrittävät eristää luista geeniainesta. Esimerkiksi hampaiden koostumuksesta yritetään selvittää, mitä alueen eläimet käyttivät ravinnokseen ja mistä ne ovat tulleet alueelle.
Tutkijoiden toiveena on myös päästä luiden avulla perille siitä, milloin alueen asukkaat siirtyivät metsästyksestä paimentolaisuuteen.