Edderkoppeabe-frugt

Hämähäkkiapinat paljastavat, miksi tunnemme mieltymystä alkoholiin

Panaman sademetsästä on saatettu löytää ratkaisu vanhaan arvoitukseen. Hämähäkkiapinoiden himo palmujen hedelmiin saattaa selittää, miksi ihmiset mieltyivät alkoholiin tuhansia vuosia sitten. Samalla kauan sitten esitetty teoria on saanut uutta tukea.

Panaman sademetsästä on saatettu löytää ratkaisu vanhaan arvoitukseen. Hämähäkkiapinoiden himo palmujen hedelmiin saattaa selittää, miksi ihmiset mieltyivät alkoholiin tuhansia vuosia sitten. Samalla kauan sitten esitetty teoria on saanut uutta tukea.

Shutterstock

Viime vuosikymmeninä on saatu useissa tutkimuksissa näyttöä siitä, että myös kohtuullisella alkoholinkäytöllä on haittavaikutuksia.

Alkoholia ei ole kuitenkaan julistettu täysin pannaan muun muassa sen kulttuurisen merkityksen vuoksi. Onhan alkoholin nauttimisella vuosituhantiset juuret.

Mutta mikä on perimmäinen syy siihen, että käymistuotetta janotaan?

Tutkimusryhmä on ilmeisesti löytänyt vastauksen kysymykseen – tarkkailemalla Panaman viidakossa eläviä hämähäkkiapinoita.

Alkoholi näkyy virtsassa

Tutkijat havainnoivat sitä, mitä apinoilla oli tapana syödä, ja totesivat, että niille kelpasivat hyvin palmujen käyneet hedelmät, jotka sisälsivät vähän etanolia eli alkoholia.

Analysoimalla apinoiden virtsan koostumusta päästiin alkoholin hajoamistuotteiden jäljille. Kävi nimittäin ilmi, että apinoiden käyneistä hedelmistä saama etanoli imeytyi eikä vain kulkenut ruoansulatusjärjestelmän läpi.

© Dreamstime & Claus Lunau

Näin alkoholi vaikuttaa aivoihin

Jopa lasillinen tai kaksi vaikuttavat aivoihin ja siten myös kehoon. Jo muutama minuutti ensimmäisen alkoholiannoksen jälkeen alkoholi alkaa hidastaa aivoja samaan tapaan kuin nukutusaineet.

Syömiseen on hyvä syy

Jo pitkään on tiedetty, että esimerkiksi simpanssit voivat mässäillä ylikypsillä hedelmillä – välittämättä päihtymisvaarasta.

Uusi tutkimus on kuitenkin tutkijoiden mukaan ensimmäisen kerran osoittanut, että apinat syövät luonnossa päihdyttäviä hedelmiä säännöllisesti ja vapaaehtoisesti.

Tutkijat uskovat, että palmujen käyneet hedelmät kelpaavat apinoille ennen kaikkea siksi, että ne sisältävät enemmän energiaa kuin tuoreet eli niillä saa helpommin tyydytettyä energiantarpeen.

Tukea vanhalle teorialle

Panaman sademetsissä tehty havainto sopii hyvin niin sanottuun humalaisen apinan hypoteesiin.

Oletuksen esitti vuonna 2000 biologi Robert Dudley.

Dudleyn mukaan apinoiden mieltymyksellä etanolilta haiseviin ja maistuviin hedelmiin on evolutiivinen tausta. Ne yksilöt, jotka täyttävät mahansa käyneillä – ja siten enemmän energiaa sisältävillä – hedelmillä, ovat luonnonvalinnan voittajia.

Oletettavasti samankaltainen kilpailuetu on kirjoitettu myös ihmislajin perimään, sillä jos ominaisuus on hyödyllinen, se runsastuu populaatiossa sukupolvien ketjussa. Meidän tapauksessamme ylikypsistä hedelmistä saatava lisäenergia on vain menettänyt käytännön merkityksensä.