Suomen hämähäkit

Koko: Ruumis jopa 1,7 senttiä, jalat enintään kolme senttiä.

Ristihämähäkki on parhaiten tunnettuja täkäläisiä hämähäkkejä. Se on helppo tunnistaa selän vaaleasta ristikuviosta. Ruumis voi olla muuten väriltään vaikkapa harmaa, ruskea, keltainen tai vihreä.

Ristihämähäkki kuuluu risti- eli verkkohämähäkkien heimoon, jonka lajit kutovat tunnusmerkillisiä ratasverkkoja. Verkkojen läpimitta voi olla puoli metriä, ja ristihämähäkki kutoo uuden verkon yleensä joka yö.

Kun verkko valmistuu, ristihämähäkki asettuu sen keskelle odottamaan kärsivällisesti. Ennen pitkää hyönteinen tarttuu verkkoon, ja siinä samassa ristihämähäkki kiiruhtaa sen kimppuun.

Hämähäkki iskee tappavalla annoksella myrkkyä, paketoi saaliseläimensä verkkoon ja imee sen tyhjiin ravintoaineista.

Haluatko tietää lisää Suomen luonnon eläimistä? Lue myös artikkeli Suomen käärmeistä.

Vaaksiaishämähäkki

Koko: Ruumis jopa sentti, jalat enintään kymmenen senttiä.

Vaaksiaishämähäkin voi tunnistaa pienestä kaksiosaisesta ruumiista ja hyvin ohuista pitkistä jaloista. Yleensä ruskean hämähäkin pää on hieman vaaleampi.

Vaaksiaishämähäkki on synantrooppinen laji, eli sen selviytymisessä ihmisellä on tärkeä osa. Vaaksiaishämähäkki ei kykene elämään ulkona, vaan se tarvitsee lämmitettyjä sisätiloja. Se viihtyy erityisesti ullakoilla ja kellareissa.

Vaaksiaishämähäkki kutoo erikoisen verkon, joka näyttää sekasotkulta verrattuna ratasverkkoon. Vaikka sen verkko ei ole myöskään tahmea, se toimii pyyntivälineenä.

Kun saalis jää kiinni, vaaksiaishämähäkki rientää ruiskuttamaan siihen ruoansulatusnestettä, jotta se pääsee imemään uhrin sisukset.

Pitkäjalkainen hämähäkki syö mielellään muita hämähäkkejä – aina varastohämähäkkejä myöten.

Varastohämähäkki

Koko: Ruumis jopa kaksi senttiä, jalat enintään vähän yli kymmenen senttiä.

Varastohämähäkki kuuluu Euroopan suurimpiin hämähäkkilajeihin, ja Suomessa se nousee hämähäkkien kokotilaston ykköseksi.

Varastohämähäkki voi vaikuttaa mustalta, mutta todellisuudessa se on tummanruskea tai harmahtava laji, jolla on kellanruskeat jalat.

Varastohämähäkki kuuluu suppilohämähäkkeihin, joiden verkko on tiheä ja suppilomainen.

Varastohämähäkki kököttää tavallisesti suppilon pohjalla odottamassa, että saaliseläin liikuttaa verkkoa. Liike saa sen lähtemään hyökkäykseen.

Ja hyökkäys on raju.

Huippunopeus 0,53 m/s tekee varastohämähäkistä yhden maailman nopeimmista hämähäkeistä.

Seeprahyppijä

Koko: Pituus enintään 0,7 senttiä.

Seeprahyppijä on pienehkö hämähäkki, jonka tuntomerkkejä ovat musta ruumis ja valkoiset raidat. Lajilla on kaikkiaan kahdeksan silmää, joista kaksi on muita suurempia ja avainasemassa sekä tilan hahmottamisessa että saaliseläimen paikantamisessa.

Seeprahyppijä kuuluu hyppyhämähäkkeihin, joiden saalistustapana on hypätä saaliseläimen kimppuun, pitää siitä jaloilla kiinni, purra sitä ja lamauttaa se myrkyllä.

Päiväaktiiviset seeprahyppijät viihtyvät metsässä. Ne pitävät auringonpaisteesta, ja sadepäivinä ne voivat hakea suojaa verkosta.

Luolahämähäkki

Koko: Ruumis jopa 1,7 senttiä, jalat noin viisi senttiä.

Luolahämähäkillä on pyöreä tummakuvioinen takaruumis, jonka väri vaihtelee vaalenruskeasta keltaiseen. Lajin jalat ovat suhteellisen pitkät ja väriltään joko tumman- tai vaaleanruskeat.

Nimi kertoo lajin viihtyvän pimeissä onkaloissa. Sitä esiintyy Suomessa Ahvenanmaan lisäksi Turun ympäristössä. Luolahämähäkki saalistaa lähellään liikkuvia hyönteisiä, mutta se pyydystää niitä kutomallaan verkolla vain satunnaisesti.

Luolahämähäkki munii jopa 300 munaa seitistä tekemiinsä munakoteloihin. Ne näyttävät pieniltä verkkoryppäiltä, jotka riippuvat ohuella narulla.

Pilkkupavukki

Koko: Enintään 0,8 senttiä pitkä.

Pilkkupavukki on pieni tummanruskea hämähäkki, jonka litteä pyöreä takaruumis kiiltää ikään kuin se olisi rasvattu.

Lajilla on tavallisesti vaaleita kuvioita takaruumiissaan, mutta ne eivät erotu aina yhtä selvästi. Samoin on takaruumiin tunnusmerkillisten vaaleiden juovien laita.

Pilkkupavukki elää sekä sisätiloissa että ulkona. Se saalistaa pyyntiverkolla pieniä hyönteisiä.

Toisin kuin ristihämähäkki, joka odottaa saaliseläintä verkkonsa keskellä, pilkkupavukki vaanii yleensä tilaisuutta iskeä verkkonsa lähettyvillä.

Tuohinopsakki

Koko: Enintään 0,6 senttiä pitkä.

Tuohinopsakki on pieni Suomen luonnossa esiintyvä hämähäkki, jolla on litteässä ruumiissaan vaaleita ja tummia kuvioita. Keskellä olevan kuvion takia lajia nimitetään myös pääkallonopsajalaksi.

Luonnossa laji sulautuu ulkonäöltään taustaan, ja sekä saaliseläinten että ihmisten on vaikea havaita sitä etenkin tuohelta.

Valemustanlesken myrkky ei ole hengenvaarallista, mutta sen vaikutus vertautuu ampiaisenpistoon. Puremakohta voi esimerkiksi tulehtua ja turvota, ja myrkky aiheuttaa pahoinvointia. Valemustaleski voi kuitenkin olla toisella tavalla vaarallinen ihmisille.

Tuoreessa irlantilaistutkimuksessa selvisi, että valemustaleski levittää bakteereja, joista 12 voi aiheuttaa vakavan tulehduksen ihmiselle. Osa näistä bakteereista oli vastustuskylyisiä yleisille antibiooteille.

Tutkijat toteavat kuitenkin, että näihin vaarallisiin bakteereihin tepsivät toiset antibiootit.

Suomessa on toistaiseksi säästytty kivuliailta hämähäkinpuremilta. Pahimmassa tapauksessa oireet ovat vastanneet kirvelevää nokkosen polttamaa.

Suomessa on vain kourallinen hämähäkkejä, jotka voivat purra tosissaan ihmistä. Niihin kuuluvat muun muassa:

• Varastohämähäkki
• Rantahämähäkki
• Varjokaarnakki
• Ristihämähäkki
• Ampiaishämähäkki

Varastohämähäkillä on noin kymmensenttiset jalat. Silti niillä on mittaa vain kolmasosa maailman suurimman hämähäkin jalkojen pituudesta.

Heteropoda maxima -jahtihämähäkin jalat voivat nimittäin olla peräti 30 senttiä pitkät.

Varastohämähäkki viihtyy – kuten nimestä voi päätellä – sisätiloissa. Se suosii pimeitä ja rauhallisia loukkoja esimerkiksi kellareissa ja ullakoilla. Varastohämähäkin voi hyvin bongata omassa kodissaan.

Pelkän ruumiinpituuden perusteella Suomen suurimpana hämähäkkinä voidaan pitää rantahämähäkkiä.

Rantahämähäkin ruumis voi olla jopa kaksi senttiä pitkä. Varastohämähäkillä sen pituus on noin 1,5 senttiä.

Toisin kuin varastohämähäkki rantahämähäkki suosii märkää elinympäristöä. Siksi on melko epätodennäköistä, että rantahämähäkkiin törmää kotonaan.

Luonnossa rantahämähäkit saalistavat sammakonpoikasia ja pieniä kaloja ja saattavat jopa sukeltaa pelätessään itse joutuvansa pedon kynsiin.

Lue myös maailman myrkyllisimmistä hämähäkeistä.