Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Hämähäkki on luotu murhaamaan

Hämähäkit ovat kehittäneet varsin salakavalia saalistusmenetelmiä. Lähde mukaan tahmaisten lassojen, piilotettujen luolien ja terävien myrkkyleukojen maailmaan.

Alex Hyde/NaturePl

Joukkomurhaaja

Tehokas tappokone on toiminut jo miljoonia vuosia

Ensimmäiset hämähäkkilajit kehittyivät yli 300 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin maailmassa on yli 48 000 hämähäkkilajia, ja Antarktis on maanosista ainoa, missä hämähäkit eivät viihdy.

Ihmisten pitäisi olla tyytyväisiä, jos puutarhassa on kahdeksanjalkaisia joukkomurhaajia, sillä ne pitävät hyttyset ja kärpäset kurissa kodin lähistöllä.

Lue tästä kaikki Suomessa elävistä hämähäkeistä

Vuonna 2017 kaksi tutkijaa julkaisi tutkimuksen, jossa arvioitiin maailman hämähäkkien vuodessa tappamien hyönteisten määrää. Luku oli uskomaton: hämähäkit syövät vuodessa 400–800 miljoonaa tonnia hyönteisiä.

Hämähäkki on tehokas tappokone

Herkät aistit, tahmainen verkko ja lamauttava myrkky ovat hämähäkkien aseita, kun ne saalistavat ja tappavat pieniä ötököitä.

Shutterstock

Herkät sensillit aistivat kaiken

Sensillit ovat pitkiä aistisukasia hämähäkin jaloissa ja kitiinikuoren raoissa. Ne reagoivat pienimpäänkin kosketukseen, värähtelyyn ja ilmavirtaukseen.

Dalhousie University

Myrkkyleuat puuduttavat ja tappavat

Hämähäkki puuduttaa tai tappaa saaliinsa myrkyllä, jonka se ruiskuttaa uhriin kahden kanyylimäisen myrkkyleuan kautta. Koska hämähäkit syövät vain nestemäistä ravintoa, ne ruiskuttavat uhriin entsyymiä, joka liuottaa sitä.

CLAUDE NURIDSANY & MARIE PERENNOU/Science Photo Library

Kahdeksan silmän supernäkö

Useimmilla hämähäkeillä on kahdeksan silmää, joten niillä on leveä näkökenttä ja hyvin terävä näkö. Hyppyhämähäkit osaavat arvioida silmillään etäisyyksiä muutaman millimetrin tarkkuudella.

Kim Taylor/NaturePL

Kehruurauhasista tulee seitsemää eri seittiä

Lähes kaikilla hämähäkkilajeilla on kolmet kehruurauhaset, ja monet lajit voivat tuottaa seitsemää eri seittilaatua, joilla on omat käyttötarkoituksensa. Seittirihmaa ne käyttävät muun muassa verkkoihin ja saaliin kiinnittämiseen.

Denis Kunkel/Science Photo Library

Karvat lisäävät tarttumiskykyä

Hämähäkkien raajat ovat pienten karvojen peitossa. Nämä karvat jakaantuvat vielä pienemmiksi karvoiksi. Karvojen tarttumisvoima perustuu van der Waalsin voimaan. Se vaikuttaa yksittäisiin molekyyleihin hämähäkin jalkojen ja alustan välissä.

Jonas O. Wolff & Stanislav N. Gorb

Hämähäkkien salainen ase on niiden kyky tuottaa seittiä. Vartalon takaosan kehruurauhaset tuottavat kaikkiaan seitsemää erilaista seittiä, joita käytetään eri tarkoituksiin.

Ne käyttävät seittejä ennen kaikkea hämmästyttävien pyyntiverkkojen kutomiseen. Verkkojen halkaisija voi olla jopa 25 metriä.

Hämähäkit käyttävät seittiä myös pakkauspaperina, johon ne paketoivat saaliin. Lisäksi seitti suojaa seuraavaa sukupolvea. Seitti on myös tapa lähettää hajuviestejä mahdollisen kumppanin suuntaan.

Verkonheittäjä

Hämähäkki saalistaa pimeydessä

Varomattomat hyönteiset ovat tuhon omia, kun verkkonsa heittävä hämähäkki saa ne ansaansa.

Hämähäkin saalistuksessa tarkkuus on ratkaiseva seikka. Siksi hämähäkit tekevät usein pieniä valkoisia ulosteläikkiä merkiksi. Kun saalis on läikän kohdalla, hämähäkki heittää verkkonsa sen päälle. Sen jälkeen hämähäkki syöksyy saaliin kimppuun.

Useimmat verkonheittäjähämähäkit ovat 1,5-2,5 cm pitkiä ja elävät päiväntasaajan seudulla.

© Emanuele Biggi/NaturePL

Verkonheittäjä saalistaa öisin ja syö niin muurahaisia ja sirkkoja kuin muita hämähäkkejäkin. Valtavien silmiensä ansiosta se näkee pimeässä 12 kertaa niin hyvin kuin ihminen.

Kalastaja

Rantahämähäkki kalastaa myrkkyleuoillaan

Hämähäkkien ruokalistalle päätyy hyönteisten ja ötököiden lisäksi myös kaloja. Esimerkiksi rantahämähäkki voi vaania saalista vedenrajassa tai kivellä.

Kun pieni kala ui ohi, hämähäkki nappaa sen myrkkyleuoillaan ja kiskoo pahaa aavistamattoman saaliin pois vedestä.

Juoksuhämähäkit osaavat myös kalastaa. Saaliina voi olla jopa kuusi senttiä pitkiä kaloja.

© Stephen Dalton/NaturePL

Tutkijat ovat pitkään tienneet, että jotkin hämähäkkilajit osaavat kalastaa, mutta uuden tutkimuksen mukaan kalastus on hämähäkkien joukossa luultua yleisempää.

336 petohämähäkkilajia ja viisi muuta vedessä viihtyvää hämähäkkiheimoa näyttävät kalastavan saalista. Kalat ovat yleensä pienempiä kuin hämähäkit itse eli 2–6-senttisiä.

Vaanija

Kuolema luuraa luukun alla

Kaivajahämähäkit ovat erikoistuneita väijytyksiin. Ne kaivavat noin 15 senttiä syvän kuopan, jonka ne vuoraavat kehräämällään seitillä. Hämähäkki menee itse kuoppaan ja kehrää sitten seittiluukun sen peitoksi.

Kuopan ympärille kaivajahämähäkki on kehrännyt seittiä, jonka värinästä hämähäkki tuntee saaliin lähestyvän.

Kaivajahämähäkin kuopan ympärillä on usein hiekkaa tai sammalta, jotta se kätkeytyy hyvin ympäristöön.

© James H Robinson/Getty Images

Kun saalis koskettaa seittiä, kaivajahämähäkki ponkaisee ylös kuopastaan ja nappaa sen terävillä myrkkyleuoillaan.

Myrkkyleuat voivat porautua paksunkin panssarin läpi. Kun saalis on lamautettu, hämähäkki kiskoo sen kuoppaan ja pistelee poskeensa.

Yllättävä veto: Katso, miten kaivajahämähäkki ponkaisee luolastaan

Tukeva kaivajahämähäkki on noin neljä senttiä pitkä. Se viihtyy pääasiassa trooppisilla alueilla.

Kaivajahämähäkki käyttää paljon aikaa ja energiaa luolansa tekemiseen, sillä se viettää siellä koko elämänsä. Turvattu elämä on yksi syy siihen, miksi kaivajahämähäkit ovat pitkäikäisiä.

Maailman vanhin hämähäkki eli 43-vuotiaaksi. Se oli kaivajahämähäkki, jonka kohtaloksi koitui ampiaisen pisto vuonna 2018. Tutkijat olivat seuranneet hämähäkkiyksilön elämää vuodesta 1974 alkaen.

Leuankolistaja

Pitkät leuat silpovat lajitovereita

Pelikaanihämähäkki ei tuhlaa aikaansa verkkojen kutomiseen. Sen sijaan se etsii aktiivisesti muita hämähäkkejä ja lävistää ne sitten pitkillä leuoillaan.

Kun saalis on lähettyvillä, pelikaanihämähäkki työntää pitkät leukansa eteen ja tökkää niiden kärjessä olevat myrkkykoukut saaliiseen.

Pelikaanihämähäkki on saanut nimensä juuri leuoistaan. Kun se ei saalista, leuat ovat kaulan myötäisesti ja myrkkyleuat osoittavat kohti maaata. Tällöin hämähäkin profiili muistuttaa pelikaania.

Kun pelikaanihämähäkin leuat ovat lepotilassa kaulan myötäisesti, hämähäkki muistuttaa hämmästyttävän paljon pelikaania.

© Hannah Wood/Smithsonian

Öisin kahdeksanjalkainen tappaja suuntaa metsään etsimään muiden hämähäkkien seittejä. Se haistaa ja tunnustelee tiensä verkkojen turvalankoihin ja jää sitten vaanimaan.

Jotkin yksilöt odottavat tuntikausia oikeaa hetkeä, ennen kuin ne iskevät. Toiset taas koskettavat lankaa, jotta seitin tekijä luulee, että seittiin on tarttunut saalista. Sitten pelikaanihämähäkki avaa leukansa noin 90 asteeseen ja nappaa hämähäkin suuhunsa.

Pelikaanihämähäkki käyttää pitkää leukaansa muiden hämähäkkien pyydystämiseen.

© Nikolaj Scharff

Etelä-Afrikasta, Australiasta ja Madagaskarista on tähän mennessä löydetty 90 eri pelikaanihämähäkkilajia.

Vanhin pelikaanihämähäkki ikuistui 165 miljoonaa vuotta sitten meripihkaan. Se näyttää hämmästyttävän samanlaiselta kuin nykyisin elävät pelikaanihämähäkit, mikä on merkki siitä, että sen saalistusmenetelmä ei juuri ole muuttunut miljoonien vuosien aikana.

Köydenvetäjä

Hämähäkki ja seitti muodostavat ritsan

Pohjoisamerikkalainen Hyptiotes cavatus -hämähäkki käyttää itseään ja verkkoaan ritsana. Hämähäkki virittää kolmikulmaisen verkkonsa kireäksi. Kun saalis osuu verkkoon, sekä hämähäkki että verkko lennähtävät eteenpäin.

Kun hyönteinen osuu verkkoon, hämähäkki päästää irti ankkurilangasta ja kiristyneeseen verkkoon kasautunut energia vapautuu.

© S.I. Han

Hyptiotes cavatus -laji voi pitää verkkonsa viritettynä tuntikausia, kun se odottaa saalista. Kun saalis laukaisee verkon, hämähäkki ja verkko singahtavat eteenpäin jopa 770 km/s. Nopeus on noin 70 kertaa niin suuri kuin Teslan Model S:llä ja noin 80 kertaa niin suuri kuin putoamiskiihtyvyys Maassa.

Ilmalennon aikana ritsaperiaatetta hyödyntävä hämähäkki on maailman nopein hämähäkki. Nopeus takaa sille ravintoa pöytään.

Lentävä verkko yllättää saaliin

Huimien nopeuksien salaisuus piilee erittäin joustavassa verkossa, joka voi varastoida jännitysenergiaa. Jännittäessään verkkoaan Hyptiotes cavatus käyttää hyväkseen verkon ankkurilankaa.

Muutkin eläimet osaavat käyttää normaalien fysiologisten rajoitusten ylittävää jännitysenergiaa hyväkseen. Kirput ovat valjastaneet jännitysenergiaa uskomattomiin loikkiinsa, ja sirkkaäyriäiset hyödyntävät sitä nopeisiin iskuihin, joilla ne rikkovat saaliin suojakuoren.

Muut lajit kuitenkin varastoivat jännitysenergiaa omaan vartaloonsa lihastensa avulla. Ritsamenetelmää hyödyntävä hämähäkki on ainoa, joka ihmisen tavoin varastoi sitä johonkin välineeseen ja takaa siten itselleen supernopean hyökkäyksen.

Mestariloikkaaja

Loikka on jopa 25 kertaa loikkaajan vartalon pituinen

Hyppyhämähäkit eivät odota, että saalis osuu verkkoon, vaan ne luottavat räjähtävään nopeuteen. Saalis ei ehdi edes huomata, kun hämähäkki on jo sen niskassa. Hyppyhämähäkit käyttävät seittiään vain turvaköytenä hypyissään.

Sentin pituiset hyppyhämähäkit tekevätkin puunrungoilla saalistaessaan sen verran huimapäisiä loikkia, että turvaköydet ovat tarpeen.

Kun hämähäkki on havainnut saaliin, se ensin seisahtuu. Sitten se lähtee hiipimään kuin kissa kohti uhriaan. Päästyään sopivalle etäisyydelle se jännittää takajalkansa ja hyppää sitten yhdellä loikalla pahaa-aavistamattoman saaliinsa päälle.

Kun hyppyhämähäkki ponkaisee ilmaan, se voi saavuttaa jopa 80 kilometrin tuntinopeuden.

© Stephen Dalton/NaturePL

Jotkin hyppyhämähäkkilajit voivat loikata jopa 25 kertaa oman vartalonsa pituisen matkan. Hyppyhämähäkit osaavat kontrolloida hyppyjään niin tarkasti, että ne voivat ponnistaa loikkaan vaikka pystysuoralta pinnalta.

Lehmipaimen

Lassoava hämähäkki huijaa seksituoksulla

Bolahämähäkki käyttää koko päivän näyttääkseen linnunkakalta lehdellä. Kun pimeys laskeutuu, se paljastaa karjapaimenen kykynsä.

Hämähäkki kiinnittää ensin lehden alapinnalle turvaköyden ja vetää sitten kehruurauhasistaan tukevaa seittiä. Seitin päässä on tahmainen pallo, joka toimii pienen lasson tavoin.

Bolahämähäkki on saanut nimensä argentiinalaisesta bola-heittoaseesta, joka koostuu köydestä ja sen päihin kiinnitetyistä kivillä täytetyistä nahkapalloista.

© P. Murray/Animals Animals-Earth Scenes

Bolahämähäkki voi heittää lassonsa hämmästyttävän nopeasti ja tarkasti. Lisäksi se erittää hajuainetta, jonka parittelunhaluiset koiperhoskoiraat tulkitsevat naaraan kutsutuoksuksi.

Kun morsianta etsivä koiperhonen on kyllin lähellä, hämähäkki pyydystää sen seittibolallaan.

Katso, miten bolahämähäkki nappaa koiperhosia

Bolahämähäkki on taitava saalistaja. Heittököyden lisäksi se houkuttelee koiperhosia hajuaineilla.

Lue myös:

Kuollut valas rannalla
Eläimet

Ihminen on hävittänyt 70 % eläimistä – 50 vuodessa

3 minuuttia
Suomen hämähäkit – varastohämähäkki
Hämähäkit

Tämä on Suomen suurin hämähäkki

9 minuuttia
Hämähäkit

5 hämähäkkiluuloa

7 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota