Pentujen ruokkiminen imettämällä on tunnusmerkillistä nisäkkäille, mutta on olemassa muitakin eläimiä, jotka vahvistavat jälkikasvuaan antamalla sille ravitsevaa juotavaa.
Kiinalaisbiologit totesivat, että hyppyhämähäkkilaji Toxeus magnus tuottaa nestettä, jonka varassa poikanen kasvaa ensimmäiset kolme viikkoa.
Senkin jälkeen, kun poikanen on alkanut saalistaa itse, se käy pesässä juomassa ravitsevaa nestettä, jota sen emo erittää.
T. magnus kuvattiin tieteellisesti jo vuonna 1933, mutta sen erikoinen käyttäytyminen paljastui vasta hiljattain. Lajin on tiedetty saalistavan pieniä hyönteisiä, kuten hedelmäkärpäsiä, ja hoitavan jälkeläisiä esimerkiksi lehden alapinnalle kudotussa pesässä.
Tutkimuksissa selvisi, että vaikka naaras käy saalistusretkillä, se ei tuo saalista pesään. Sen sijaan emo juottaa poikasilleen maitoa muistuttavaa nestettä, jota erittyy tipoittain sen ruumiin takaosasta.
Lue tästä kaikki Suomessa elävistä hämähäkeistä
Enemmän proteiinia kuin lehmänmaidossa
Kun jälkeläiset kasvavat, ne alkavat imeä nestettä suoraan emostaan.
Kemiallisen analyysin mukaan hämähäkin ravintoliuos ei eroa paljon nisäkkäiden maidosta, sillä millilitra sitä sisältää 2 milligrammaa hiilihydraattia, 5 milligrammaa rasvaa ja 124 milligrammaa – esimerkiksi lehmänmaitoon verrattuna peräti nelinkertaisen määrän – proteiinia.
Jos pikku hämähäkki ei saa emoltaan juotavaa, sille käy kymmenessä päivässä köpelösti.
Tutkijat yllättyivät siitä, että jälkeläinen pistäytyy emonsa luona tankkaamassa vielä sittenkin, kun se on alkanut noin kolmen viikon kuluttua kuoriutumisestaan saalistaa itse.
Yleensä hämähäkit eivät siedä toisiaan näin pitkään, vaikka kyse olisi lähisukulaisista. Hämähäkithän ovat enimmäkseen yksinäisiä susia. Tunnetuista 48 000 lajista vain 120 hyväksyy seuraa yli kolme viikkoa.
Haluatko tietää lisää ehkä kaikkein ikonisimmasta hämähäkistä? Lue lisää mustastaleskestä.