Valaistus on pakottanut hämähäkit muuttamaan käyttäytymistään, kävi ilmi biologi Tomer Czaczken saksalaisessa Regensburgin yliopistossa tekemässä tutkimuksessa.
Hän pääsi jyvälle sopeutumisesta havaittuaan, että hänen kotinsa lähellä lyhtypylväät olivat hämähäkinseitin peitossa.
Asia ihmetytti Czaczkea, koska hän tiesi hämähäkkien normaalisti välttelevän valoa. Hän alkoi tutkia, näkyykö elinympäristön vaikutus Steatoda triangulosa -lajin pallohämähäkkien käyttäytymisessä.
Kaupunkilaishämähäkit pitävät valosta
Czaczke keräsi munakoteloita kaupungista ja maaseudulta ja altisti niistä kuoriutuneet 783 poikasta samalle käsittelylle.
Hämähäkit pantiin pieniin väliseinällisiin laatikoihin, joissa toinen puoli oli valoisa, toinen pimeä.
Hämähäkit pystyivät kuitenkin liikkumaan puolelta toiselle väliseinän pienien aukkojen kautta.
Paljastui, että melkein kaksi kolmasosaa kaupunkilaishämähäkeistä kutoi verkkoa valoisalla puolella, kun taas niiden maalaisserkuista näin toimi ainoastaan kolmasosa.
Lue tästä kaikki Suomessa elävistä hämähäkeistä
Hämähäkit karttavat yleensä valoa, mutta osa niistä on sopeutunut valaistukseen.
Yöperhoset jäävät ansaan
Czaczken mukaan sopeutumisesta kertova hämähäkkien käyttäytymisen muutos saattaa liittyä siihen, että myös toinen eläinryhmä, yöperhoset, on kehittynyt vastaavasti.
Valo vetää yksilöitä puoleensa keskimäärin vähemmän kaupungissa kuin maalla, millä on todennäköisesti suuri merkitys vallitsevalle saalistussuhteelle.
Kun hämähäkit kutovat pyyntiverkkonsa valaistulle alueelle, ne yöperhoset, jotka kiertelevät lamppuja, voivat jäädä niihin.
Lue lisää myös maailman ehkä ikonisimmasta hämähäkistä: Mustaleski.