Luulo 1: "Hämähäkit selviävät hengissä pölypussissa"
Pölynimurilla on helppo poistaa näkyvistä sekä hämähäkinverkot että niiden kutojat.
Kova pyöritys letkussa ei kuitenkaan aina tapa hämähäkkiä, vaan se voi hyvinkin jatkaa elämäänsä pölypussissa ja jopa yrittää ennen pitkää päästä pois sieltä.
Pikku pedon putkeen vetävä imu on hyvin voimakas, ja se vaikuttaa eläimeen kuin normaalia pienempi paine.
Nasan tekemien kokeiden mukaan hämähäkit voivat selvitä jopa maapallon ulkopuolella. Esimerkiksi vuonna 2011 kaksi niin sanottua Nephila-hämähäkkiä viihtyi niin hyvin 45 päivän avaruusmatkalla,että ne alkoivat kutoa verkkoa siihen tapaan kuin Maassa.
Toinen kahdesta jättihämähäkistä, jotka viettivät Kansainvälisellä avaruusasemalla 45 päivää.
Imuriin joutuvan hämähäkin loukkaantumisriski on suuri. Se saattaa kuitenkin itse poistaa esimerkiksi vahingoittuneen raajan autotomiaksi eli itsetypistykseksi kutsutulla keinolla, jotta sen tilalle kasvaa uusi. Prosessissa eläin sulkee verenkierron raajaan lihaksilla ja jää odottamaan, että kuolio putoaa pois ja seuraava nahanluonti alkaa.
Toisin kuin ihmisellä hämähäkillä on ulkoinen tukiranka. Hämähäkin on korvattava koko ulkoinen tukirankansa uudella kasvun myötä. Siinä tapauksessa, että hämähäkki selviää matkasta pölypussiin, se voi parantaa eloonjäämismahdollisuuksiaan hidastamalla aineenvaihduntaansa.
Se kykenee paastoamaan yhtä kyytiä jopa 200 vuorokautta.
Pölypussiluulo: OSITTAIN TOTTA
Lue tästä kaikki Suomessa elävistä hämähäkeistä
Luulo 2: "Kaikki hämähäkit kutovat verkkoja"
Verkko on hämähäkkien tavaramerkki, mutta osa lajeista pystyy pyydystämään saaliseläimensä ilman sitä.
Kaikki hämähäkit erittävät kehruurauhasilla seittiä muniensa suojaksi, mutta vain jotkin lajit tekevät seitistä myös pyyntiverkkoja. Esimerkiksi Himalajalla yli kuuden kilometrin korkeudessa elävä hyppyhämähäkki sieppaa tuulen tuomia hyönteisiä ilmasta.
Hyppyhämähäkki syöksähtää saaliinsa kimppuun.
Kun se ponkaisee niiden perään, sen turvaköytenä toimii yksittäinen seittirihma. Hypyllä voi olla pituutta jopa 50 hämähäkin ruumiin mittaa.
Toinen hyvä esimerkki ilman verkkoa saalistavista lajeista ovat juoksuhämähäkit, jotka väijyvät saaliseläimiä ja nimensä mukaisesti juoksevat ne kiinni. Tavoitettuaan uhrinsa peto heittäytyy sen päälle, puree sitä ja syö sen.
Hämähäkki voi kehrätä seitsemää eri seittiä
Lieriömäinen:
Tuottaa kestävää seittiä, jota hämähäkki käyttää munia suojaavaan koteloon.
Siimamainen:
Tuottaa hyvin joustavaa seittirihmaa saaliin pyydystämiseen.
Yhdistävä:
Tuottaa erittäin tarttuvaa seittiä, joka kiinnittää saaliin verkkoon.
Pieni pullomainen:
Tuottaa lujaa seittiä, joka muodostaa verkon runkolangat.
Iso pullomainen:
Tuottaa hämähäkille kannatusseitin, jota pitkin se kulkee.
Päärynänmuotoinen:
Tuottaa langat, jotka kiinnittävät verkon esim. oksiin.
Rypäleenmuotoinen:
Tuottaa seitin, jolla hämähäkki paketoi saaliseläimen.
Verkkoluulo: TARUA
Luulo 3: "Hämähäkit ovat aggressiivisia"
Silpoutuneet sukupuolielimet, pitkät myrkkykoukut ja tappavat lemmenpuremat – hämähäkkien omituiset seksiaktit ja kannibaaliset taipumukset ovat luoneet kahdeksanraajaisille niveljalkaisille maineen häikäilemättöminä petoina, jotka käyttäytyvät hyökkäävästi.
Nykytiedon mukaan osa lajeista on kaikkea muuta kuin aggressiivisia.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkijat saivat selville, että skorpionilukkien lahkoon kuuluu kahdeksan sijasta kuudella jalalla liikkuvia lajeja, jotka käyttävät viimeistä raajapariaan eräänlaisina tuntosarvina.
Eräs samettihämähäkkilaji perustaa suurperheitä, joiden jäsenet auttavat toisiaan.
Näillä ne koskettelevat toisiaan ja osoittavat hellyyttä. On löydetty myös esimerkkejä hämähäkkien sosiaalisuudesta.
Samettihämähäkkien joukossa on laji, jolle ovat ominaisia suurperheet. Samassa pesässä voi elää samanaikaisesti jopa sata yksilöä. Ne auttavat toisiaan saalistuksessa ja jälkeläisten hoidossa.
Aggressiivisuusluulo: OSITTAIN TOTTA
Luulo 4: "Syöt kahdeksan hämähäkkiä vuodessa"
Nukkuvan äänet ja liikkeet säikyttävät hämähäkin tiehensä.
Monet pelkäävät, että hämähäkki tai jokin muu ötökkä pääsee livahtamaan suuhun, kun nukkuu.
Väitetään jopa, että jokainen syö keskimäärin kahdeksan hämähäkkiä vuodessa.
Uskomuksen taustaa ei tunneta, mutta tieteen näkökulmasta tarkasteltuna se on mieletön.
Hämähäkit viihtyvät yleensä verkoissaan ja piilopaikoissan, joissa ne saavat väijyä rauhassa saaliseläimiään. Ihmisen ja hämähäkin kokoero on niin suuri, että hämähäkki pitää ihmistä ympäristön osana.
Siten se ei ainakaan suunnitelmallisesti hyökkää kimppuun.
Jos hämähäkki sattuu tulemaan nukkuvan ihmisen päälle, on olemassa pieni vaara, että se eksyy avoimeen suuhun. Riski on silti minimaalinen, koska unissaankin ihminen kuorsaa, liikkuu ja ääntelee.
Pelkät elonmerkit voivat riittää karkottamaan hämähäkin. Kun eläin kulkee kasvoilla, se voi ärsyttää tuntoa niin paljon, että ihminen havahtuu pyyhkäisemään sen pois.
Luulo: TARUA
Luulo 5: "Hämähäkinverkko on vahvaa kuin teräs”
Teräs ja kevlar ovat hämähäkinseittiä vahvempia aineita. Lujuuden ja joustavuuden yhdistelmä tekee seitistä vaikeasti jäljiteltävää.
Hämähäkin takaruumiin kehruurauhaset tuottavat säikeitä, joista varsinainen seitti muodostuu.
Hentoudestaan huolimatta hämähäkinseitti on erittäin vahvaa – muttei vahvempaa kuin teräs ja kevlar. Kun seitin vetolujuus on 1 gigapascal, teräksen on 1,6 ja kevlarin 3,6 gigapascalia.
Sen sijaan seitti on huomattavasti niitä joustavampaa. Joustavuus onkin yksi niistä ominaisuuksista, joiden takia hämähäkinseittiä vastaavaa materiaalia ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistuttu tuottamaan keinotekoisesti.
Jos jäljittelyssä onnistutaan, materiaalia voidaan käyttää vaikka puskureissa ja luotiliiveissä, joissa juuri lujuuden ja joustavuuden yhdistelmän aikaansaama törmäysvoimien vaimennus on olennaista.
Tutkimus tähtää myös siihen, että tekoseitistä tulee uusiutuviin raaka-aineisiin perustuva, biohajoava vaihtoehto öljypohjaisille muoveille.
Haluatko tietää lisää ehkä kaikkein ikonisimmasta hämähäkistä? Lue lisää mustastaleskestä.
Joustavaa ja lujaa
Seitin säikeissä on sekä kierteisiä että levymäisiä proteiineja. Tämä rakenne selittää ainakin osittain seitin joustavuuden ja lujuuden: kierteiden ansiosta säikeet voivat antaa myöten, kun niitä vedetään, ja levyjen ansiosta vahvuus säilyy jännitys- ja lepotilassa.
Luulo supervahvasta seitistä: OSITTAIN TOTTA