Shutterstock
bistik

Eläimiä itsemurhan partaalla

Vaikka eläimet tuskin käyttäytyvät itsetuhoisesti, ainakin mehiläisten ja kirvojen on havaittu uhraavan henkensä.

Itsemurhapommittaja

bladlus
© Shutterstock

Räjähdys suojelee koko joukkoa

Hernekirva on taitava kemisti, joka pystyy muuttamaan hetkessä itsensä aseeksi.

  • Syy: Lajitoverien puolustaminen.
  • Keino: Itsensä räjäyttäminen.

Pienet hernekirvat maistuvat muun muassa leppäpirkolle. Siksi ne elävät yleensä symbioosissa muurahaisten kanssa. Nämä suojelevat kirvoja, koska ne saavat korvaukseksi mesikasteeksi kutsuttua sokeripitoista ulostetta. Kirvat eivät ole suinkaan aseettomia, sillä niillä on jopa muurahaishappoa ja leukoja vaarallisempi puolustusväline.

Kun kirvat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi, jokin niistä uhraa itsensä muiden hyväksi. Epäitsekäs yksilö muuntuu kemiallisesti itsemurhapommittajaksi. Kun esimerkiksi leppäpirkko lähestyy, kirva räjähtää. Monta kertaa kirvaa suurempi saalistaja voi lennähtää kauas räjähdyksen voimasta.

Kirva voi räjäyttää itsensä myös vasta sen jälkeen, kun se on syöty. Näin se antaa pedolle vielä pahemman iskun.

Hukuttautuja

delfin og menneske
© The John Lilly Estate

Delfiini lakkasi epätoivoissaan hengittämästä

Ilmeisesti itsemurha oli delfiinin ainoa ulospääsytie tilanteesta, jossa se kaipasi ihmisystäväänsä.

  • Syy: Surullisuus.
  • Keino: Itsensä hukuttaminen.

Nisäkkäistä kerrotaan erilaisia tarinoita. Yksi erikoisimmista tapauksista sattui Peter-nimiselle delfiinille, joka osallistui vuonna 1965 viestintätutkimukseen.

Kun eläintieteilijä Margaret Howe Lovatt yritti opettaa Peterin ymmärtämään puhetta, se kiintyi häneen. Puolen vuoden kuluttua tutkimushanke lopetettiin rahapulan takia.

Peter oli surun vallassa, kun se siirrettiin Miamiin. Se vajosi altaansa pohjalle, eikä se käynyt enää hengittämässä.

Ihminen ei voi surmata itseään lakkaamalla hengittämästä, koska hengitystä säätelee automaattisesti ydinjatkeessa sijaitseva keskus. Delfiini sen sijaan voi ohjata itse hengitystään. Siksi sillä on mahdollisuus päättää, mikä on sen viimeinen hengenveto.

Kamikazelentäjä

bi stikker menneske
© Shutterstock

Mehiläinen pistää yhdyskunnan hyväksi

Mehiläisen ase on pistin. Sen rakenne varmistaa, ettei työläisen elämä mene hukkaan piston takia.

  • Syy: Pesän puolustaminen.
  • Keino: Myrkkypistos.

Mehiläiset pistävät puolustukseksi. Työmehiläiset käyttävät pistintään ja leukojaan pesän puolustamiseen silloin, kun ne tuntevat, että kuningatar, munat ja toukat ovat vaarassa.

Kun tarha- eli kesymehiläinen pistää, sen piikki jää kiinni ihoon, koska siinä on väkäsiä. Mehiläinen tempaisee luonnollisesti itsensä irti. Koska takaruumis repeää tällöin, mehiläinen menehtyy.

Tällainen itsensä tapattaminen on biologisesti perusteltua myrkkypistimen tuhoisien ominaisuuksien vuoksi.

Kaiken lisäksi ihoon uppoava myrkkypussi on varustettu omalla lihaspumpulla, joka painaa myrkkyä piikin kautta ikään kuin se olisi injektioruisku. Se alkaa toimia sen jälkeen, kun hermoyhteydet ovat katkenneet takaruumiin irrottua mehiläisestä.

Piikkiin kuuluu kaksi edestakaisin liikkuvaa terää, jotka muistuttavat pieniä kirurgin veitsiä. Kun mehiläinen on pistänyt, terät upottavat piikkiä aina vain syvemmälle ihoon. Näin myrkkyä valuu haavaan maksimimäärä.

Piikin mukana mehiläisestä repeytyy irti joukko rauhasia. Ne erittävät hajuainetta, joka vetää puoleensa itsensä uhranneen yksilön lailla kiihtyneitä lajitovereita.

Uskomus

lemming under hjul
© Shutterstock

Sopulit nähtiin itsemurhakandidaatteina

**Sopuleja alettiin pitää itsetuhoisina 1700-luvulla, ja Disney vahvisti uskoa viime vuosisadalla.

  • Syy: Ei ole.
  • Keino: Onnettomuus tai tappo.

Sitkeähenkisen uskomuksen mukaan sopulit tekevät joukkoitsemurhan heittäytymällä rantakalliolta veteen tai juoksemalla jokeen. Sopulit lisääntyvät tavallista runsaammin yleensä kolmen neljän vuoden välein, ja kun kanta kasvaa ylisuureksi, alkaa joukkovaellus.

Koska sopulit ovat hyviä uimareita, ne voivat ylittää maaston vesiesteitä. Vaaratilanteita syntyykin eniten siellä, missä on liikennettä: vaeltavat sopulit eivät aina tajua varoa autoja. Siksi sopuleita kuolee paljon teille.

Sopulien itsetuhoisuutta koskevien väitteiden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta väärinkäsitys on jäänyt elämään – eikä vähiten siksi, että Disney-yhtiön vuonna 1958 valmistuneessa White Wilderness -luontodokumentissa vaeltavat sopulit syöksyvät mereen. Manipulaatio paljastui myöhemmin.