Eläimet muistavat ruokakätkönsä
Monet lajit kätkevät ravintoa pahan päivän varalle. Useiden eri kätköjen sijaintia ei ole aina helppo muistaa, mutta yleensä suurin osa niistä löytyy. Lisäksi eläimet tarvitsevat muistia suunnistaessaan maastossa.
Harmaaorava Tutkimusten mukaan pohjoisamerikkalainen harmaaorava pystyy löytämään helposti pähkinöitä, jotka se on kätkenyt 1,5–2 kuukautta aikaisemmin. Erinomainen muisti on lajille elintärkeä, sillä juuri ruokavarastot estävät kantoja romahtamasta vaikeina aikoina. Täkäläinen orava ei sen sijaan ole yhtä riippuvainen ravintokätköistä. Tämä voi selittää sen, miksi laji ei muista niiden sijaintia yhtä hyvin kuin harmaaorava. Nykykäsityksen mukaan oravat eivät paikanna kätköjään haju- vaan näköaistin avulla.
Korppi Koealueelle levitettiin ensin kymmenen kiveä. Sitten kahden kiven alle pantiin juustonpaloja korppien katsellessa. Kun lintujen annettiin jonkin ajan kuluttua lähteä etsimään herkkuja, huomattiin, että ne muistivat helposti, minkä kivien alta syötävää löytyy. Korppien tiedetään myös luonnossa seuraavan, minne muut eläimet kätkevät ruokaa. Sitten ne käyvät röyhkeästi vieraalla kätköllä. Korppien lähisukulaisille naakoille tutkijoiden muistikoe oli liian vaikea. Ne löysivät makupalat vain sattumalta.
Arizonankengurotta Kokeessa piilotettiin auringonkukansiemeniä neljään astiaan. Arizonankengurottien annettiin opetella, missä 128:sta hiekalla peitetystä astiasta oli syötävää, mutta ne päästettiin etsimään siemeniä vasta seuraavana päivänä. Eläimet tutkivat keskimäärin 15 astiaa, ennen kuin ne olivat löytäneet kaikki kätköt. Yrityskertojen määrä pieneni kuitenkin, jos astioiden ympäristössä oli paikannusta helpottavia merkkejä. Niistä oli enemmän apua naaraille, sillä koiraat löysivät kätköt lähes yhtä hyvin ilmankin.