Bakteerikukintoja epäillään norsujen joukkokuolemasta

Viime kesänä Botswanassa eteläisessä Afrikassa kuoli joukoittain norsuja tuntemattomasta syystä. Nyt tutkijat ovat päässeet syyllisen jäljille.

Viime kesänä Botswanassa eteläisessä Afrikassa kuoli joukoittain norsuja tuntemattomasta syystä. Nyt tutkijat ovat päässeet syyllisen jäljille.

Shutterstock

Kesällä Botswanan savanneilla Afrikan eteläosissa kuoli oudolla tavalla yli 330 norsua.

Syyllistä on etsitty joka suunnalta. Epäiltyjen joukossa ovat olleet milloin salametsästäjät, milloin koronavirus tai 5G-kännykkäverkot.

Botswanan viranomaiset pitävät toistaiseksi todennäköisimpänä kuolinsyynä syanobakteereja, jotka ovat myrkyttäneet norsujen juomapaikkojen veden.

Bakteerien yhteyttäminen tuottaa myrkkyä

Syanobakteerit ovat eliökunnan pääjakso, johon kuuluu yli 200 bakteerien heimoa. Syanobakteereja kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. Niitä on kaikkialla maailmassa järvissä, joissa ja merissä.

Niin sanottuja sinileväkukintoja esiintyy etenkin lämpimällä säällä vesistöissä, joissa on paljon ravinteita, kuten fosforia ja typpeä. Ravinteet ovat yleensä pelloilta huuhtoutuneiden lannoitteiden jäämiä tai vesistön eliöiden tuottamia.

Syanobakteerit yhteyttävät kuten kasvit. Yhteyttämisessä ne ottavat ilmakehästä hiilidioksidia ja tuottavat happea.

Sekä syanobakteerit että kasvit yhteyttävät, mutta syanobakteerit osaavat käyttää hiilidioksidia tehokkaammin hyödykseen. Bakteerigeenien siirtäminen kasveihin voisi antaa uutta potkua niiden ravinnontuotannolle.

© Claus Lunau

1. Hiilidioksidinotto on aktiivista

Syanobakteereiden solukalvossa on kuljettajaproteiinien (vihreä ympyrä) muodostamia pumppuja, jotka siirtävät sekä hiilidioksidia että bikarbonaattia solun sisään (punainen ympyrä). Näin bakteerisolulla on jatkuvasti käytössään enemmän hiilidioksidia kuin kasvisoluilla.

© Claus Lunau

2. Happi pysyy loitolla

Rubisco-entsyymi, joka tuottaa hiilidioksidista hiiliketjuja, sijaitsee karboksisomiksi kutsutussa soluelimessä (punainen ympyrä), jonka sisälle happi (sininen nuoli) ei pääse häiritsemään fotosynteesiä.

© Claus Lunau

3. Hiilidioksidia varastoituu soluun

Karboksisomissa on bikarbonaattia hiilidioksidiksi muuntava anhydraasi-entsyymi (punainen ympyrä). Solu voi varastoida bikarbonaattia karboksisomin ulkopuolelle ja ottaa sitä käyttöön tarpeen mukaan. Varastoitunut hiilidioksidi muuttuu sokereiksi, joita bakteerit (vihreä ympyrä) käyttävät ravinnokseen. Sivutuotteena syntyy happea, joka vapautuu ympäristöön.

Syanobakteerien yhteyttämisen tuloksena syntyy sokereita, joita ne käyttävät kasvuvaiheessaan ravinnoksi. Sivutuotteena syntyy myrkkyjä, jotka vapautuvat ympäröivään veteen, kun bakteerit kuolevat.

Yleensä myrkyt laimentuvat vedessä, mutta jos syanobakteereja on vedessä runsaasti, myrkkypitoisuus voi olla tappava. Näin tutkijat uskovat käyneen Botswanan norsujen juomapaikoilla.

Eri syanobakteerit tuottavat eri myrkkyjä, jotka vaikuttavat eri tavoilla.

  • Toiset aiheuttavat maksavaurion, joka johtaa kuolemaan muutamassa tunnissa.
  • Toiset ovat hermomyrkkyjä, jotka lamauttavat muutamassa minuutissa.

Lue lisää maailman myrkyllisimmistä aineista.

Näin syanobakteerin myrkky tappaa:

Norsujen kuolemassa yhä avoimia kysymyksiä

Botswanan norsujen joukkotuhossa on yhä selvittämättömiä seikkoja. Vielä ei tiedetä, mikä syanobakteeri norsut tappoi ja millä myrkyllä.

Epäselvää on sekin, miksi juomapaikkojen vesi tappoi norsut, mutta muut eläimet, jotka joivat samaa vettä, ovat yhä elossa.

Yksi mahdollinen selitys on se, että kun norsu imee vettä kärsällään, se upottaa kärsänsä syvälle veteen, jossa myrkkypitoisuus on suurempi. Toisaalta norsut myös juovat enemmän kuin pienemmät eläimet ja saavat siksi elimistöönsä enemmän myrkkyä.

Botswanassa elää noin 130 000 norsua. Se on kolmasosa koko Afrikan norsukannasta. Botswanan norsukanta ei ole vielä uhattuna, mutta muissa maissa yli 300 norsun kuolema olisi kova isku kannan säilymiselle.

Kun ilmastonmuutos lämmittää ilmastoa, syanobakteerikukinnot yleistyvät savannien vesistöissä. Siksi tutkijat painottavat, että on tärkeää saada tarkka kuva siitä, mitä Botswanassa on tapahtunut ja miten vastaavat tilanteet voitaisiin vastedes estää.