Viidakon terävimmät päät

Apinat tuntevat luonnonlääkkeitä, tajuavat 3 000 sanaa ja muistavat paremmin kuin yliopisto-opiskelijat. Niiden älykkyydestä on löydetty jopa ylivertaisia piirteitä.

Apinat tuntevat luonnonlääkkeitä, tajuavat 3 000 sanaa ja muistavat paremmin kuin yliopisto-opiskelijat. Niiden älykkyydestä on löydetty jopa ylivertaisia piirteitä.

Shutterstock

Arkipäivän fysiikka hyvin hallussa

Luonnossa tehtyjen havaintojen mukaan apinat käyttävät monenlaisia apuvälineitä ja tunnistavat materiaaleja.

Apinoiden on nähty turvautuvan jopa neljään eri työkaluun tietyssä järjestyksessä, kun ne tavoittelevat hunajaa.

Vasta viime aikoina aiemmille huomioille apinoiden kyvyistä on saatu tukea laboratorio-olosuhteissa suoritetuista kokeista.

Kysymykseen, tajuaako apina aineiden fyysisiä ominaisuuksia, saatiin vastaus kahdeksalta kapusiiniapinalta. Niiden piti valita kuivatun banaaniviipaleen onkimiseen sopiva apuväline.

Materiaalivaihtoehtoja oli kolme, esimerkiksi puu, naru ja muovi. Tutkimus paljasti, että apina erottaa, millainen apuväline on tarkoituksenmukainen, joten se ymmärtää materiaalien fyysisiä ominaisuuksia, kuten jäykkyyden.

Apinat saivat valita kolmesta vaihtoehdosta parhaan työkalun suupalan onkimiseen. Vaihtoehdot olivat puukeppi (vas.), naru ja muovinpala (oik.). Tutkittuaan aineita kaikki apinat päätyivät käyttämään jäykkää puukeppiä.

© Noemi Spagnoletti

Simpanssit ja eräät muut kädelliset oppivat hoitamaan vaivojaan sukupolvelta toiselle periytyvän tiedon mukaan.

Rohdosperinteen jatkaminen on esimerkki apinoiden kyvystä omaksua ja opettaa taitoja.

© Martin Harvey/Biosphoto

Hiili neutraloi haitta-aineita

Sansibaringueretsa järsii puuhiiltä, kun se haluaa lievittää myrkyllisen ravinnon, kuten mangopuiden lehtien, aiheuttamia vatsanväänteitä.

© Michael Huffman

Karvas neste tappaa matoja

Tutkimusten mukaan niillä simpansseilla, jotka imevät mehua karvasvernoniasta, on vähemmän loismunia ulosteessaan.

© Pete Oxford/NaturePL

Sienitautiset apinat vohkivat sipuleita

Kapusiiniapinat hierovat ihoaan sipuleilla, joita ne kähveltävät kasvimailta. Sipulin neste auttaa pitämään sieni-infektion kurissa.

© John Waters/NaturePL

Tuhatjalkainen antaa hyttysöljyä

Mustamakit hankaavat turkkiaan myrkyllisellä tuhatjalkaisella. Myrkky ei vaaranna apinoiden terveyttä. Se vain pitää hyttyset loitolla.

Yliopisto-opiskelijat hävisivät simpansseille muistitestissä

Apinat pärjäsivät ihmisiä paremmin vaikeassa muistikokeessa. Nuoret simpanssit muistivat helpommin kuin yliopisto-opiskelijat numeroiden 1–9 satunnaisen järjestyksen.

Kokeessa loisti etenkin Ayumuniminen urossimpanssi, joka pystyi painamaan mieleensä näytölle ilmestyvien numeroiden järjestyksen 80 prosentin onnistumisprosentilla, vaikka numerot olivat näkyvissä vain sekunnin viidesosan.

Opiskelijoilla oikeiden vastausten osuudeksi tuli vaatimattomasti 40 prosenttia.

Numerot 1–9 ilmestyivät täysin satunnaisessa järjestyksessä. Kun Ayumu kosketti ykköstä numerot hävisivät. Ayumu pystyi yleensä muistamaan oikein loppujen numeroiden paikat.

© PRIMATE RESEARCH INSTITUTE of KYOTO UNIVERSITY/AFP/Scanpix

Simpanssit muistuttavat ominaisuuksiltaan ja käyttäytymiseltään ihmisiä. Ne ovat avuliaita, kasvattavat pitkäjännitteisesti jälkeläisiään ja käyttävät työkaluja ja aseita esimerkiksi pyydystäessään termiittejä ja toisia kädellisiä syötäväksi.

© Anup Shah/NaturePL

Aikuiselämään harjaannutaan

Aikuistumiseen liittyy simpansseilla samantapaisia haasteita kuin ihmisilläkin. Emo kuitenkin opettaa poikasilleen tietoja ja taitoja, jotka auttavat niitä ottamaan paikkansa yhteisössä. Ne oppivat esimerkiksi onkimaan termiittejä puusta.

© Shutterstock

Pienet apinat keihästetään

Vuonna 2005 antropologi Jill Pruetz havaitsi simpanssien saalistavan aseilla pieniä galagoja eli korvamakeja, jotka olivat piilossa ontoissa puissa. Simpanssit iskivät 70 senttiä pitkän keihään suurella voimalla koloon ja vetivät saaliinsa ulos.

© Shutterstock

Simpanssi käyttäytyy huomaavaisesti

Useiden tutkimusten mukaan simpanssit osaavat jossain määrin asettua toisen asemaan ja olla avuliaita. Esimerkiksi kun ihminen koetilanteessa pudotti esineen, simpanssi tuli nostamaan sen hänen puolestaan.

Oranki ei kangistu kaavoihinsa

Vanhastaan on ajateltu, että eläimistä ei oikein ole kehittämään ongelmanratkaisukeinoja. Kekseliäisyyttä onkin pidetty tähän asti ihmisen yksinoikeutena – ilmeisesti turhan omahyväisesti.

Etenkin orankien on nimittäin todettu saavan jatkuvasti ideoita. Kokeessa orangin, simpanssin ja bonobon eli kongonsimpanssin piti saada suuhunsa mehua kupista, jossa on suorakulmainen putki, käyttämällä avuksi taipuisaa johtoa, jota ne voivat nuolla.

Kumpikin simpanssilaji käytti johtoa sillä tavalla kuin oli ajateltukin, mutta oranki keksi aivan uudenlaisen menetelmän. Se oivalsi, että johtoa on mahdollista käyttää pillinä, jonka läpi mehua pystyi imemään suuhun nopeasti.

Oranki keksi käyttää johtoa imupillinä ja osoitti näin, että lajin ominaisuuksiin kuuluu kyky ratkaista ongelmia luovasti.

© Héctor Marín Manrique

Länsiafrikkalaiset valkoparta- eli dianamarakatit ovat kehittäneet yksinkertaisen kielen. Laumojen jäsenet viestivät keskenään huudoilla ja voivat päätellä näiden eroista, millainen saalistaja marakatteja uhkaa.

Tieto taas auttaa marakatteja valitsemaan tilanteeseen parhaiten sopivan pakenemistavan. Valkopartamarakatit pystyvät kertomaan myös vaaran asteen huudon tai huutosarjan laadulla.

Yksityiskohdat paljastavat esimerkiksi, kuinka kaukana saalistaja liikkuu. Marakatit voivat päästää varsinaisten varoitusmerkkien lisäksi huolenilmauksia. Jokin lauman jäsen saattaa antaa vihiä vaarasta tyyliin "luulen nähneeni vihollisen".

Sosiaaliset valkopartamarakatit muodostavat sekalaumoja jopa kahdeksan eri marakattilajin kanssa. Erilaiset marakatit ovat oppineet tulkitsemaan toistensa viestintää ja reagoivat varoitusmerkkeihin siinäkin tapauksessa, että niiden antajat eivät kuulu omiin lajitovereihin.

©

”Piiloutukaa heti. Olen havainnut keisarijalokotkan.”

Kun marakatti huomaa keisarijalokotkan, se matkii petolinnun ääntelyä. Koko lauma pakenee puiden alle.

©

”Varokaa! Leopardi hiipii lähemmäksi.”

Kun apinat kuulevat leopardista varoittavan huudon, ne kiipeävät puuhun ja hakeutuvat uloimmille oksille.

©

Kun peto lähestyy, äänet latvustossa kovenevat.

Afrikassa yhdeksän eri apinalajia on oppinut ymmärtämään toistensa ääntelyä ja varoittamaan toisiaan.

Apina oppii 3 000 sanaa

Kielinero apinoiden joukossa on Kanzi-niminen kongonsimpanssi. USA:ssa Iowan kädellisten oppimiskeskuksessa elävää urosta opettavan Sue Savage-Rumbaugh'n mukaan se ymmärtää ainakin 3 000 englannin sanaa ja sellaisia lyhyitä kehotuksia kuin "käy hakemassa pallo".

Lisäksi Kanzi pystyy esittämään noin 400 merkillä erilaisia pyyntöjä. Se ilmaisee ajatuksiaan myös itse keksimillään yhdistelmillä.

Esimerkiksi pitsaan se viittaa yhdistämällä leivän, juuston ja tomaatin merkit. Kanzi alkoi tutkijoiden yllätykseksi ilmaista itseään merkeillä jo ennen opetusta.

Se oppi symbolien merkityksen ja käytön, kun sen kasvatusemoa Matataa opetettiin. Niinpä Kanzi on ensimmäinen apina, joka on omaksunut kielen ihmisen tapaan.

Kanzi pystyy tuottamaan tavallisesti parista merkistä koostuvia ilmauksia. Ne ovat yleensä sen omia pyyntöjä tai toiveita tai vastauksia sille esitettyihin kysymyksiin.

© Frans Lanting/National Geographic Stock