Arkipäivän fysiikka hyvin hallussa
Luonnossa tehtyjen havaintojen mukaan apinat käyttävät monenlaisia apuvälineitä ja tunnistavat materiaaleja.
Apinoiden on nähty turvautuvan jopa neljään eri työkaluun tietyssä järjestyksessä, kun ne tavoittelevat hunajaa.
Vasta viime aikoina aiemmille huomioille apinoiden kyvyistä on saatu tukea laboratorio-olosuhteissa suoritetuista kokeista.
Kysymykseen, tajuaako apina aineiden fyysisiä ominaisuuksia, saatiin vastaus kahdeksalta kapusiiniapinalta. Niiden piti valita kuivatun banaaniviipaleen onkimiseen sopiva apuväline.
Materiaalivaihtoehtoja oli kolme, esimerkiksi puu, naru ja muovi. Tutkimus paljasti, että apina erottaa, millainen apuväline on tarkoituksenmukainen, joten se ymmärtää materiaalien fyysisiä ominaisuuksia, kuten jäykkyyden.
Apinat saivat valita kolmesta vaihtoehdosta parhaan työkalun suupalan onkimiseen. Vaihtoehdot olivat puukeppi (vas.), naru ja muovinpala (oik.). Tutkittuaan aineita kaikki apinat päätyivät käyttämään jäykkää puukeppiä.
Yliopisto-opiskelijat hävisivät simpansseille muistitestissä
Apinat pärjäsivät ihmisiä paremmin vaikeassa muistikokeessa. Nuoret simpanssit muistivat helpommin kuin yliopisto-opiskelijat numeroiden 1–9 satunnaisen järjestyksen.
Kokeessa loisti etenkin Ayumuniminen urossimpanssi, joka pystyi painamaan mieleensä näytölle ilmestyvien numeroiden järjestyksen 80 prosentin onnistumisprosentilla, vaikka numerot olivat näkyvissä vain sekunnin viidesosan.
Opiskelijoilla oikeiden vastausten osuudeksi tuli vaatimattomasti 40 prosenttia.
Numerot 1–9 ilmestyivät täysin satunnaisessa järjestyksessä. Kun Ayumu kosketti ykköstä numerot hävisivät. Ayumu pystyi yleensä muistamaan oikein loppujen numeroiden paikat.
Oranki ei kangistu kaavoihinsa
Vanhastaan on ajateltu, että eläimistä ei oikein ole kehittämään ongelmanratkaisukeinoja. Kekseliäisyyttä onkin pidetty tähän asti ihmisen yksinoikeutena – ilmeisesti turhan omahyväisesti.
Etenkin orankien on nimittäin todettu saavan jatkuvasti ideoita. Kokeessa orangin, simpanssin ja bonobon eli kongonsimpanssin piti saada suuhunsa mehua kupista, jossa on suorakulmainen putki, käyttämällä avuksi taipuisaa johtoa, jota ne voivat nuolla.
Kumpikin simpanssilaji käytti johtoa sillä tavalla kuin oli ajateltukin, mutta oranki keksi aivan uudenlaisen menetelmän. Se oivalsi, että johtoa on mahdollista käyttää pillinä, jonka läpi mehua pystyi imemään suuhun nopeasti.
Oranki keksi käyttää johtoa imupillinä ja osoitti näin, että lajin ominaisuuksiin kuuluu kyky ratkaista ongelmia luovasti.
Apina oppii 3 000 sanaa
Kielinero apinoiden joukossa on Kanzi-niminen kongonsimpanssi. USA:ssa Iowan kädellisten oppimiskeskuksessa elävää urosta opettavan Sue Savage-Rumbaugh'n mukaan se ymmärtää ainakin 3 000 englannin sanaa ja sellaisia lyhyitä kehotuksia kuin "käy hakemassa pallo".
Lisäksi Kanzi pystyy esittämään noin 400 merkillä erilaisia pyyntöjä. Se ilmaisee ajatuksiaan myös itse keksimillään yhdistelmillä.
Esimerkiksi pitsaan se viittaa yhdistämällä leivän, juuston ja tomaatin merkit. Kanzi alkoi tutkijoiden yllätykseksi ilmaista itseään merkeillä jo ennen opetusta.
Se oppi symbolien merkityksen ja käytön, kun sen kasvatusemoa Matataa opetettiin. Niinpä Kanzi on ensimmäinen apina, joka on omaksunut kielen ihmisen tapaan.
Kanzi pystyy tuottamaan tavallisesti parista merkistä koostuvia ilmauksia. Ne ovat yleensä sen omia pyyntöjä tai toiveita tai vastauksia sille esitettyihin kysymyksiin.
