1. Gigantopithecus: 300 kg
Kaakkois-Aasiassa tehtiin vuonna 1935 ensimmäinen Gigantopithecus-löytö. Kun tämä orankien lähisukulainen nousi takajaloilleen, se oli noin kolme metriä pitkä.
Hammasanalyysien mukaan Gigantopithecus oli kasvinsyöjä. Sen edustajat saattoivat kohdata pystyihmisiä, sillä suku sammui 300 000 vuotta sitten.
2. Gorilla: 180 kg
Gorillalajeja on kaksi, ja niiden kookkaimmat yksilöt löytyvät idängorilloiden joukosta. Alalaji itäinen tasankogorilla voi olla pystyssä melkein 200-senttinen.
Gorilloja on jäljellä vähän, eikä itäisiä tasankogorilloja ole edes 5 000:ta.
3. Chororapithecus: 160 kg
Chororapithecus on joidenkin tutkijoiden mukaan gorilloiden kehityslinjan varhaisin laji. Arvio perustuu sen hampaisiin, jotka olivat melkein yhtä isot kuin nykygorilloiden.
Muinaisapina eli noin kahdeksan miljoonaa vuotta sitten Etiopiassa ja söi pähkinöitä ja kovia hedelmiä.
4. Nakalipithecus: 120 kg
Nakalipithecus oli yli kymmenen miljoonaa vuotta sitten Kenian kuivissa metsissä elänyt kädellinen, jonka koosta ei ole tarkkaa kuvaa. Tutkimusaineisto valottaa ilmeisesti vain naaraiden ominaisuuksia.
Kyseessä on vanhin tunnettu afrikkalainen ihmisapina.
5. Ouranopithecus: 110 kg
Kreikasta löydetty Ouranopithecus eli 8–9 miljoonaa vuotta sitten.
Sukupuolten välillä oli huomattava kokoero, ja kookkaimmat urokset olivat suunnilleen nykyisten gorilloiden kokoisia. Hampaistossa oli kuitenkin – eritoten naarailla – ihmissuvun jäsenille ominaisia piirteitä.