Muinaisväki söi apinoita ja oravia yli 40 000 vuotta

Sri Lankassa tehdyt löydöt osoittavat, että sikäläiset ihmiset metsästivät apinoita yli 40 000 vuotta. Löytö kyseenalaistaa vanhan käsityksen siitä, millaisilla alueilla muinaiset ihmiset asuivat.

Shutterstock

Kun nykyihminen levisi Afrikasta Aasiaan ja Eurooppaan, laji joutui sopeutumaan erilaisiin elinympäristöihin ja ravinnonlähteisiin.

Joillakin seuduilla oli tarjolla suuria saaliseläimiä villisioista mammutteihin, toisilla, kuten trooppisissa sademetsissä, taas pieniä ja vikkeliä nisäkkäitä. Siksi tähän asti viidakkoja on pidetty ihmislajin leviämisen hidasteena.

Kun nykyihminen levisi Afrikasta Aasiaan ja Eurooppaan, laji joutui sopeutumaan erilaisiin elinympäristöihin ja ravinnonlähteisiin. Joillakin seuduilla oli tarjolla suuria saaliseläimiä villisioista mammutteihin, toisilla, kuten trooppisissa sademetsissä, taas pieniä ja vikkeliä nisäkkäitä. Siksi tähän asti viidakkoja on pidetty ihmislajin leviämisen hidasteena.

Tämä käsitys on hiljattain kyseenalaistettu saksalaisessa Max Planck -instituutissa, jonka tutkijat tekivät mullistavia löytöjä Sri Lankassa sijaitsevassa luolassa.

Niiden valossa näyttää nimittäin siltä, että sen muinaiset asukkaat käyttivät ravinnokseen pienriistaa apinoista oraviin vielä 2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Metsästyskulttuurin uskotaan syntyneen heti, kun Sri Lanka asutettiin 45 000 vuotta sitten.

Vasemmalla olevat luut ovat työstettyjä marakattien pohjeluita. Oikealla on teroitettuja makakin hampaita. Apinoiden luista ja hampaista valmistettiin teriä pyyntivälineisiin.

© N. Amano/MPI

Vallitsevan käsityksen mukaan ihmiset pyytivät pieniä saaliseläimiä yleensä vain paremman puutteessa eikä pelkästään niiden varassa normaalisti edes yritetty elää.

Apinoiden luista tehtiin teriä nuoliin tai keihäisiin

Kun luolan noin 14 500 löytöä analysoitiin, kävi ilmi, että yli 70 prosenttia niistä liittyi pieniin apinoihin ja oraviin, mutta joukossa oli myös näätäeläinten, kalojen, matelijoiden ja lintujen jäännöksiä.

Vain alle neljä prosenttia aineistosta kuului isoille nisäkkäille, kuten hirvi- ja nautaeläimille ja sioille. Monissa luissa oli viiltojälkiä, ja jotkin niistä oli poltettu. Osa löydöistä oli esineitä: teriksi työstettyjä apinoiden luita ja hampaita.

Toisin sanoen saaliseläimistä saatiin materiaalia pyyntivälineisiin, joilla voitiin metsästää lisää ruokaa. Vielä ei tiedetä, käytettiinkö teriä heitto- tai pistokeihäissä vai käsijousen nuolissa.

Lue myös:

Tarsier
Apinat

Apinat saivat alkunsa Aasiassa

2 minuuttia
Eläimet

Kissat ja kurkut: Siksi kissat pelkäävät kurkkuja

1 minuuttia
Apinat

Apinan tuntee kynsistä

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!