Vuonna 1996 eteläthaimaalaisessa Krabin maakunnassa etsittiin fossiileja Thaimaan ympäristöministeriön mineraalivarantojen osastossa työskentelevän paleontologin Yaowalak Chaimaneen johdolla. Tutkijaryhmän johtaja muistaa erittäin hyvin sen päivän, jolloin hylätyssä hiilikaivoksessa tehtiin todella merkittävä löytö:
– Minua pyydettiin katsomaan, mitä toverini olivat löytäneet. Fossiili näytti minusta aivan kädellisen leuoilta. Se oli iso ja melko ehjä, mutta äkkiseltään oli vaikea sanoa, mistä eläimestä oikein oli kysymys, Chaimanee kertoo.
Tarkempi tutkimus paljasti, että leukaluut kuuluivat ennen tuntemattomalle hyvin kehittyneelle kädellislajille, joka eli noin 35 miljoonaa vuotta sitten. Tieteelliseksi nimekseen Siamopithecus eocaenus saanut apina painoi seitsemisen kiloa. Laji oli yksi niistä nisäkkäistä, jotka täyttivät sukupuuttoon kuolleilta muinaismatelijoilta vapautuneet ekolokerot eoseenikaudeksi kutsutun geologisen ajanjakson aikana suunnilleen 58–34 miljoonaa vuotta sitten.
Teoria kyseenalaistettiin
Varhainen aasialaiskädellinen pakottaa tarkistamaan vallalla olevaa käsitystä, jonka mukaan apinat syntyivät Afrikassa ja levisivät sieltä muihin maanosiin. Kenialaislöytö, jonka iäksi on määritetty 32 miljoonaa vuotta, sekä joukko egyptiläisiä fossiileja ovat puhuneet afrikkalaisen alkuperän puolesta, vaikka Aasiasta on aiemminkin löydetty vanhoja kädellisten luita. S. eocaenus on aiheuttanut hämminkiä tutkijapiireissä, vaikka Chaimanee pitää lajinmääritystä ja iänmääritystä hyvin luotettavina.
Arvokasta fossiilia ei ole museoitu, vaan Chaimanee säilyttää sitä tutkimussyistä yhä kirjoituspöytänsä laatikossa. Heikosti kiiltävä, sileäpintainen aarre käsittää alaleuan hampaineen ja yläleuan, jossa on säilynyt neljä hammasta. Kokonaisuuteen kuuluu myös poskiluun osa.
– On selvästi nähtävissä, että silmät eivät sijainneet pään sivuilla, vaan ne suuntautuivat eteenpäin. Eläimen kuono oli litteä, ja sillä oli melko suuret aivot. Nämä seikat kertovat lajin kehittyneisyydestä, Chaimanee selittää.
Chaimaneen mukaan S. eocaenusta voidaan pitää rakennepiirteidensä perusteella varsinaisena apinana. Toisin sanoen se ei ollut makien ja lorien kaltainen niin sanottu puoliapina.