Alkukantaisilla lajeilla tehokkaimmat kantasolut
Sisiliskoilla ja salamantereilla eli pyrstösammakoilla on sama puolustusstrategia siltä varalta, että esimerkiksi petolintu ahdistelee niitä. Ne pudottavat pyrstönsä siinä toivossa, että peto tyytyy siihen.
Sekä sisilisko että pyrstösammakko kasvattavat pian uuden pyrstön pudottamansa tilalle, mutta Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat havainneet pyrstöissä merkittävän eron.
Pyrstösammakon uuteen pyrstöön kasvavat myös nikamat ja hermosolut, kun taas sisiliskon kakkospyrstö koostuu pelkästä rustosta.
Pyrstösammakon pyrstön kantasolut pystyvät kehittymään erilaisiksi soluiksi, mutta sisiliskon pyrstön kantasolut ovat menettäneet tämän kyvyn. Pyrstösammakoita ja muita sammakkoeläimiä pidetään kehittymättömämpinä eläiminä kuin sisiliskoja, jotka ovat matelijoita.
Sammakon kantasoluista tulee hermoja
Sisilisko ja pyrstösammakko harhauttavat petoja pudottamalla pyrstönsä.
Pyrstösammakko
Pyrstösammakko (tässä aksolotli) kasvattaa uuden pyrstön, jossa on hermosoluja kuten alkuperäisessäkin. Vanha pyrstö näkyy vasemmalla ja uusi oikealla. Punainen aine on hermosoluja ja vihreä rustoa.
Sisilisko
Sisiliskon (tässä vihreä anolislisko) uudessa pyrstössä on pelkkää rustoa. Sen kantasoluista ei kasva hermosoluja. Punainen aine kuvantamiskuvassa on hermosoluja ja vihreä rustoa. Uusi pyrstö on oikealla.
Kun yhdysvaltalaistutkijat ruiskuttivat pyrstösammakon kantasoluja sisiliskon pyrstön tyveen, siihen kehittyi hermosoluja. Tämä osoitti, että sisiliskon kantasolut ovat evoluution myötä menettäneet kyvyn erikoistua hermosoluiksi.
Tutkijat yrittävät seuraavaksi palauttaa sisiliskojen kantasolujen kadonneen kyvyn geenejä siirtämällä.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada ihmisen solut kasvamaan uusiksi raajoiksi ja elimiksi.
Hyökkäyksen uhatessa sisiliskot ja salamanterit voivat hämätä vihollista pudottamalla pyrstönsä.
