Sisiliskoilla ja salamantereilla eli pyrstösammakoilla on sama puolustusstrategia siltä varalta, että esimerkiksi petolintu ahdistelee niitä. Ne pudottavat pyrstönsä siinä toivossa, että peto tyytyy siihen.
Sekä sisilisko että pyrstösammakko kasvattavat pian uuden pyrstön pudottamansa tilalle, mutta Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat havainneet pyrstöissä merkittävän eron.
Pyrstösammakon uuteen pyrstöön kasvavat myös nikamat ja hermosolut, kun taas sisiliskon kakkospyrstö koostuu pelkästä rustosta.
Pyrstösammakon pyrstön kantasolut pystyvät kehittymään erilaisiksi soluiksi, mutta sisiliskon pyrstön kantasolut ovat menettäneet tämän kyvyn. Pyrstösammakoita ja muita sammakkoeläimiä pidetään kehittymättömämpinä eläiminä kuin sisiliskoja, jotka ovat matelijoita.
Kun yhdysvaltalaistutkijat ruiskuttivat pyrstösammakon kantasoluja sisiliskon pyrstön tyveen, siihen kehittyi hermosoluja. Tämä osoitti, että sisiliskon kantasolut ovat evoluution myötä menettäneet kyvyn erikoistua hermosoluiksi.
Tutkijat yrittävät seuraavaksi palauttaa sisiliskojen kantasolujen kadonneen kyvyn geenejä siirtämällä.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada ihmisen solut kasvamaan uusiksi raajoiksi ja elimiksi.