Lyhyt viesti on hyvä. Sama pätee uuden tutkimuksen mukaan ilmeisesti myös sikojen kommunikaatioon.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on opettanut algoritmin kääntämään sikojen röhkintää tunteiksi. Ja sen mukaan lyhyet röhkäisyt ovat merkki siitä, että sika on iloinen.
Tutkijat toivovat, että algoritmia voitaisiin tulevaisuudessa käyttää sikatiloilla. Sikatilalliset voisivat sen avulla tarkkailla, röhkivätkö älykkäät kotieläimet ilosta vai surusta.
Tutkijat syöttivät algoritmiin yli 7 000 röhkäisyä
Tutkijat tarkkailivat 400:aa sikaa ja keräsivät niiltä dataa algoritmia varten. Sikoja tarkkailtiin sekä hyvissä, huonoissa että neutraaleissa tilanteissa, ja monissa niistä samalla mitattiin myös sikojen sykettä.
Hyviin tilanteisiin kuului esimerkiksi se, kun porsaat saivat maitoa emältään, kun porsaat yhdistettiin eron jälkeen ja kun ne saivat leikkiä vapaasti. Huonoihin tilanteisiin kuuluivat taas ero tutuista porsaista, tappelut, kastraatio ja teurastamoon lähtö.
Jotta sikojen ääntelystä saatiin vivahteikkaampi käsitys, tutkijat tallensivat koesikalan ääniä neutraaleista tilanteista. Koesikalassa oli karsina, jossa oli virikeleluja, sekä karsinoita ilman virikkeitä.
Lopulta tutkijoilla oli erilaisista röhkäisyistä yli 7 400 tallennetta. Kun ääninäytteet syötettiin algoritmiin, saatiin selville, millaisia ääniä siat päästävät eri tilanteissa.
Valituksella tietty kaava
Tuloksista selvisi, että lyhyet röhkäisyt ovat hyviä. Lyhyet, matalataajuiset äänet pääsevät vaaleanpunaisen nisäkkään suusta silloin, kun se on iloinen ja tyytyväinen.
Toinen merkki iloisesta siasta on tutkijoiden mukaan se, että sika seisoo paikoillaan ja tutkii ympäristöään korvat eteenpäin suunnattuna.
Kun porsas on surullinen tai stressaantunut, se ääntelee pidempään kiljuvasti. Tyypillinen valitusvirsi alkaa korkeataajuisena ja jatkuu matalampana.
Tutkijat toivovat, että heidän algoritminsa pohjalta voidaan kehittää sovellus, jonka avulla sikatilalliset voivat tarkistaa, miten porsaat voivat.
Algoritmin tarkkuus on noin 92 prosenttia, arvioi tutkimusta johtanut Kööpenhaminan yliopiston biologian laitoksen tutkija Elodie Briefer.
Sioilla saatujen kokemusten perustella voidaan myös kehittää keinoja tulkita muiden nisäkkäiden ääntelyä.