Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Aivot_kaskelotti 18/2014

Eläinkunnan suurimmat aivot

Kaskelotti pystyy 7,8 kiloa painavien aivojensa ansiosta löytämään tiensä pilkkopimeässä 3 000 metrin syvyydessä. Norsu taas muistaa elämänsä juomapaikat ja tunnistaa peilikuvansa. Luettelossa esitellään eläinkunnan kolmet suurimmat aivot.

1. Kaskelotti

Jättimäiset aivot auttavat saalistamaan pimeässä.

? Aivot: 7,8 kg

Kaskelotti sukeltaa tarvittaessa kolmentuhannen metrin syvyyteen etsimään herkkuaan eli kalmareita. Syvänmeren pimeydessä se löytää saaliinsa kaikuluotaamalla. Suurin osa kaskelotin aivoista onkin todennäköisesti erikoistunut saaliiden paikantamiseen.

Tutkimusten mukaan kaskelotin aivojen maku- ja hajuaistimuksia käsittelevät alueet ovat melko alkeelliset. Sen sijaan kuuloaistimusten alue, jota kaskelotti tarvitsee kaikujen lähteen etäisyyden ja suunnan analysoimiseen, on hyvin kehittynyt.

Alue, joka muilla nisäkkäillä käsittelee raajojen liikettä, on surkastunut, mikä on luonnollista vesieläimelle. Kaskelotin isoaivot ovat valtavat. Ihmisillä isoaivojen koko on yhteydessä älykkyyteen, mutta sama ei välttämättä päde valaisiin.

2. Norsu

Norsun aivot muistavat kaikki juomapaikat.

? Aivot: 6,0 kg

Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä vaellusreitit, juomapaikat ja ravinnonlähteet. Norsun älykkyys ilmenee hyvänä muistina ja itsetietoisuutena.

Merkkinä itsetietoisuudesta pidetään sitä, että toisin kuin monet muut eläimet norsu tunnistaa peilikuvansa. Tätä on testattu maalaamalla täplä norsun otsaan ja asettamalla peili sen eteen. Sen sijaan että norsu olisi alkanut hamuilla täplää peilikuvassa, se alkoi tunnustella kärsällään otsaansa.

Kuva: Shutterstock

3. Delfiini

Jokaisella on nimi.

? Aivot: 1,5 kg

Delfiinit viestivät keskenään vihellyksillä ja muilla äänillä, jotka muodostavat kielen. Ne myös kutsuvat toisiaan nimillä. Jokainen saa jo poikasena nimivihellyksen, jolla emo kutsuu sitä.

Delfiini tarvitsee tietoisuutta sellaisiinkin elintoimintoihin, jotka ihmisellä tapahtuvat automaattisesti, kuten hengittämiseen. Siksi delfiini nukkuu yksi aivopuolisko kerrallaan. Aivosähkömittausten mukaan aivopuoliskon aktiivisuus vähenee, kun sen puolen silmä sulkeutuu. 30–60 minuutin päästä levännyt aivopuolisko virkoaa, ja toinen puolisko painuu uneen.

Kuva: Scanpix

Tutustu seitsemän muun eläinlajin aivoihin

Katso koko Top-10 eläinkunnan painavimmista aivoista. Samalla näet, kuinka monennella sijalla ihmisen aivot ovat luettelossa:

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota