1. Kaskelotti
Jättimäiset aivot auttavat saalistamaan pimeässä.
? Aivot: 7,8 kg
Kaskelotti sukeltaa tarvittaessa kolmentuhannen metrin syvyyteen etsimään herkkuaan eli kalmareita. Syvänmeren pimeydessä se löytää saaliinsa kaikuluotaamalla. Suurin osa kaskelotin aivoista onkin todennäköisesti erikoistunut saaliiden paikantamiseen.
Tutkimusten mukaan kaskelotin aivojen maku- ja hajuaistimuksia käsittelevät alueet ovat melko alkeelliset. Sen sijaan kuuloaistimusten alue, jota kaskelotti tarvitsee kaikujen lähteen etäisyyden ja suunnan analysoimiseen, on hyvin kehittynyt.
Alue, joka muilla nisäkkäillä käsittelee raajojen liikettä, on surkastunut, mikä on luonnollista vesieläimelle. Kaskelotin isoaivot ovat valtavat. Ihmisillä isoaivojen koko on yhteydessä älykkyyteen, mutta sama ei välttämättä päde valaisiin.
2. Norsu
Norsun aivot muistavat kaikki juomapaikat.
? Aivot: 6,0 kg
Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä vaellusreitit, juomapaikat ja ravinnonlähteet. Norsun älykkyys ilmenee hyvänä muistina ja itsetietoisuutena.
Merkkinä itsetietoisuudesta pidetään sitä, että toisin kuin monet muut eläimet norsu tunnistaa peilikuvansa. Tätä on testattu maalaamalla täplä norsun otsaan ja asettamalla peili sen eteen. Sen sijaan että norsu olisi alkanut hamuilla täplää peilikuvassa, se alkoi tunnustella kärsällään otsaansa.