1. Kaskelotti
Jättimäiset aivot auttavat saalistamaan pimeässä.
? Aivot: 7,8 kg
Kaskelotti sukeltaa tarvittaessa kolmentuhannen metrin syvyyteen etsimään herkkuaan eli kalmareita. Syvänmeren pimeydessä se löytää saaliinsa kaikuluotaamalla. Suurin osa kaskelotin aivoista onkin todennäköisesti erikoistunut saaliiden paikantamiseen.
Tutkimusten mukaan kaskelotin aivojen maku- ja hajuaistimuksia käsittelevät alueet ovat melko alkeelliset. Sen sijaan kuuloaistimusten alue, jota kaskelotti tarvitsee kaikujen lähteen etäisyyden ja suunnan analysoimiseen, on hyvin kehittynyt.
Alue, joka muilla nisäkkäillä käsittelee raajojen liikettä, on surkastunut, mikä on luonnollista vesieläimelle. Kaskelotin isoaivot ovat valtavat. Ihmisillä isoaivojen koko on yhteydessä älykkyyteen, mutta sama ei välttämättä päde valaisiin.
2. Norsu
Norsun aivot muistavat kaikki juomapaikat.
? Aivot: 6,0 kg
Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä vaellusreitit, juomapaikat ja ravinnonlähteet. Norsun älykkyys ilmenee hyvänä muistina ja itsetietoisuutena.
Merkkinä itsetietoisuudesta pidetään sitä, että toisin kuin monet muut eläimet norsu tunnistaa peilikuvansa. Tätä on testattu maalaamalla täplä norsun otsaan ja asettamalla peili sen eteen. Sen sijaan että norsu olisi alkanut hamuilla täplää peilikuvassa, se alkoi tunnustella kärsällään otsaansa.
Kuva: Shutterstock
3. Delfiini
Jokaisella on nimi.
? Aivot: 1,5 kg
Delfiinit viestivät keskenään vihellyksillä ja muilla äänillä, jotka muodostavat kielen. Ne myös kutsuvat toisiaan nimillä. Jokainen saa jo poikasena nimivihellyksen, jolla emo kutsuu sitä.
Delfiini tarvitsee tietoisuutta sellaisiinkin elintoimintoihin, jotka ihmisellä tapahtuvat automaattisesti, kuten hengittämiseen. Siksi delfiini nukkuu yksi aivopuolisko kerrallaan. Aivosähkömittausten mukaan aivopuoliskon aktiivisuus vähenee, kun sen puolen silmä sulkeutuu. 30–60 minuutin päästä levännyt aivopuolisko virkoaa, ja toinen puolisko painuu uneen.
Kuva: Scanpix
Tutustu seitsemän muun eläinlajin aivoihin
Katso koko Top-10 eläinkunnan painavimmista aivoista. Samalla näet, kuinka monennella sijalla ihmisen aivot ovat luettelossa:
