8 eläinlajin uskomattomat sukuelimet

Ne sojottavat vartalosta, ne porautuvat kovimmankin panssarin läpi ja kaapivat kilpailijan siemenet pois tieltä. Luonnosta löytyy kerrassaan uskomattomia peniksiä.

Ne sojottavat vartalosta, ne porautuvat kovimmankin panssarin läpi ja kaapivat kilpailijan siemenet pois tieltä. Luonnosta löytyy kerrassaan uskomattomia peniksiä.

Kevin G. McCracken/University of Alaska Fairbanks

1. Kierresiitin syöksyy esiin alle sekunnissa

Argentiinankuparisorsan siitin on yhtä pitkä kuin lintu itse eli keskimäärin 42,5 senttiä.

© Kevin G. McCracken/University of Alaska Fairbanks

Eteläamerikkalaisen kuparisorsakoiraan sukupuolielin on pitkä ja kierteinen kuin korkkiruuvi.

Yleensä elin on kiertyneenä linnun sisään, mutta tarvittaessa siitin tulee esiin sekunnin murto-osassa. Siitin on pitkä, koska koiras pyrkii viemään siittiönsä mahdollisimman syvälle munanjohtimeen.

Kuparisorsat ovat yksiavioisia, mutta se ei estä koiraita pyrkimästä parittelemaan vaikka väkivalloin kaikkien vastaan tulevien naaraiden kanssa.

Yhdysvaltalaisbiologi Patricia Brennanin tutkimusten mukaan vain kolme prosenttia vastentahtoisista paritteluista johtaa hedelmöitymiseen.

Jos koiras ei kiinnosta, naaras voi estää parittelun vääntämällä vaginansa ja munanjohtimensa kierteille, jotka ovat erisuuntaiset kuin siittimessä.

Vaikka ahdistelija pääsisikin aloittamaan parittelun, naaras voi ohjata siittimen munanjohtimen onkaloon, josta siittiöt eivät pääse hedelmöittämään munasoluja.

2. Tursas luovuttaa lonkeron seuraavan sukupolven hyväksi

© Marevision/ImageSelect & r. Kuiter/OceanwideImages

Kun 1700-luvun lopulla alettiin selvittää paperiveneeksi nimitetyn tursaslajin elintapoja ja piirteitä, pantiin merkille, että naarailla oli usein vaippaontelossaan pitkulainen lisäke, jota epäiltiin loiseksi.

Mato sai nimekseen Hectocotylus. Tutkijat olivat pahasti hakoteillä, sillä kyseessä on paritteluelin. Yksi koiraan lonkeroista muuttuu siittimeksi, jolla se vie siittiöitä sisältävät pakkaukset naaraan vaippaonteloon.

Kun niiden kuljetus tulee ajankohtaiseksi, lonkero katkeaa irti ja hoitaa hedelmöityksen naaraan suosiollisella avustuksella. Itse koiras joutaa jo kuolla.

3. Peniksenkalistelun tulos ratkaisee sukupuolen

Jokaisella laakamadolla on kaksi penistä muistuttavaa terävää uloketta. Kaksintaistelussa ensimmäisenä piston saanut osapuoli ottaa raskaan tehtävän: se ryhtyy emoksi.

© Secret Sea Visions/Getty Images

Kaksineuvoisina laakamatoyksilöt voivat toimia sekä naaraina että koiraina. Kun kaksi laakamatoa ryhtyy lisääntymispuuhiin, jommankumman pitää olla naaras.

Asian ratkaisemiseksi yksilöt käyvät kaksintaistelun, jossa aseina ovat penistä muistuttavat ulokkeet. Häviäjä ja samalla tuleva emo on se, joka saa ensimmäisenä piston.

Emon osaa yritetään välttää siksi, että se on raskas, koska hedelmöityneiden munien kehitys verottaa energiavaroja. Vaikka yksilö on tuomittu emoksi, se voi vielä vaikuttaa jälkeläisten perimään valitsemalla kumppaninsa.

Naaraalle kelpaavat vain hyvät geenit. Se, että isä kalistelee aseitaan sitä itseään paremmin, tuskin on vain laiha lohdutus.

Laakamadoilla on kaksi terävää uloketta, joilla ne yrittävät pistää toisiaan. Kaksintaisteluissa ei nähdä väistöjä eikä muitakaan suojausliikkeitä.

Hyökkäävä yksilö voi ruiskuttaa siittiöitä lajitoverinsa päälle niin, että niitä on pitkin pintaa. Siittiöt läpäisevät ihon, kulkeutuvat omin avuin munasolujen luokse ja hedelmöittävät ne.

Osa hävinneistä laakamadoista mieluummin käyttää siittiöt omaksi ravinnokseen kuin antaa niiden hedelmöittää munat. Ateria on arvokas.

4. Penis kaapii kilpailijan siemenet pois

Sudenkorentonaaras testaa monta isäehdokasta. Koiraat tietävät tämän ja kaapivat kauhamaisella peniksellään kilpakosijoiden siemenet pois naaraan sisältä.

© Nick Upton/Ritzau Scanpix

Useimmilla lajeilla isäksi tulee se koiras, joka ensimmäisenä onnistuu pääsemään kosketuksiin naaraan kanssa. Ainakin sudenkorentokoiraan kannattaa kuitenkin odottaa.

Sudenkorentoihin kuuluvien immenkorentojen naaraat säilyttävät parittelukumppaniensa siemennesteen sisällään ja voivat käyttää munasolun hedelmöittämiseen monen koiraan siementä.

Koiraalla on silti keino, jolla se pyrkii varmistamaan, että se on kaikkien jälkeläisten isä. Immenkorentokoiraan peniksen päässä on kauhamainen ulkonema.

Parittelun aikana koiras kaapii peniksellään vaginasta aikaisempien kumppanien siemenet pois ja laskee oman siemenensä naaraan sisälle.

Innokkaimmat isäehdokkaat pelaavat varman päälle ja pysyvät kiinni naaraassa siihen asti, kunnes se on laskenut munansa.

5. Väkäset raapivat munasolun liikkeelle

Kissaeläimen siittimen vaaleat pisteet pullis­tuvat parittelun aikana väkäsiksi. Kuvan elin kuuluu tiikerille.

© J.Lewis/Wild Tiger Health Centre

Kissan elämä alkaa kivusta. Kissaeläinkoirailla on nimittäin siittimen päässä taaksepäin sojottavia piikkejä, jotka raapivat kumppanin emättimen haavoille parittelun aikana.

Ennen oletettiin, että kipu laukaisee hormonituotannon, joka saa munasolun irtoamaan. Kissaeläimillä ei nimittäin ole kuukautiskiertoa, kuten ihmisillä, vaan ovulaatio eli munasolun irtoaminen tapahtuu parittelussa.

Samanlainen estrus- eli kiimakierto on muun muassa kaniineilla, laamoilla ja kameleilla. Gregg Adams kanadalaisesta Saskatchewanin yliopistosta on esittänyt toisenlaisen selityksen.

Hän on löytänyt laaman siemennesteestä hermokasvutekijäksi kutsuttua proteiinia, joka näyttää käynnistävän ovulaation laukaisevien hormonien erittymisen aivolisäkkeessä.

Adams uskookin, että siittimen väkästen tehtävänä on raapia emätin haavoille, jotta proteiini pääsee naaraan verenkiertoon ja aivoihin.

6. Morsian vie peniksen

Kotilokoiraan penis irtoaa ja jää tukkeeksi naaraan sisään.

© Bruce Coleman/ImageSelect

Jotkut koiraat panevat kaikkensa peliin päästääkseen isäksi. Pohjoisamerikkalaisen Ariolimax dolichophallus -kotilolajin koiraat voivat lempimisen tuoksinassa purra sukupuolielimensä poikki ja jättää sen vaginan tukkeeksi kilpakosijoiden kiusaksi.

Aasialaisen Nephilengys malabarensis -hämähäkkilajin naaraat ovat hanakoita syömään sulhasensa parittelun jälkeen. Siksi koiras katkaisee sukupuolielimeksi erikoistuneen raajansa, palpin, niin, että raajan pää siittiöineen jää naaraan sisään.

Biologi Daiqin Li Singaporen kansallisesta yliopistosta on havainnut, että koiras yleensä ehtii siirtää vain kolmasosan siittiöistä, ennen kuin sen on paettava henkensä edestä.

Irronnut elin kuitenkin jatkaa siittiöiden pumppaamista naaraaseen itsekseen – jopa nopeammin kuin silloin, kun se oli kiinni koiraan ruumiissa.

Sukupuolielimistään luopuneet ovat kevyempiä ja vikkelämpiä kuin kokonaiset koiraat. Itsensä kastroineet jaksavat tapella muiden koiraiden kanssa 80 prosenttia pidempään kuin ennen. Näin kilpakosijat pysyvät loitolla morsiamesta.

7. Penis painuu vatsan läpi

Ludekoiraan penis on päästään terävä. Terällä koiras tekee haavan naaraan vatsaan.

© PSmicrographs/ SPL

Luteiden seksielämästä on hellyys kaukana. Parittelussa koiras pistää peniksellään haavan naaraan vatsaan ja laskee siemenensä naaraan sisälle.

Raa’alta vaikuttava tapa on yleinen muidenkin hyönteisten keskuudessa. Runtelemalla naaraan koiras pyrkii varmistamaan isyytensä.

Siittiöt kulkeutuvat veren mukana munasolujen luo ja hedelmöittävät ne. Jos koiras veisi siittiönsä vaginan kautta, ne päätyisivät ensin siittiösäiliöön ja naaras voisikin päättää hedelmöittää munansa toisen koiraan siittiöillä.

Isyys ei tosin ole koiraan päätettävissä nykyisilläkään keinoilla. Naaraalle on kehittynyt siittiösäiliön kaltaiset onkalot myös vatsaan siihen kohtaan, mihin koiras yleensä tunkeutuu. Naaras voi siis edelleenkin valita hedelmöittäjänsä.

8. Miljardin siittiön kertapanostus

Simpanssille on kehittynyt isot kivekset todennäköisesti siksi, että laumassa on useita uroksia
kilpailemassa isäksi pääsemisestä.

© Anup Shah/Ritzau Scanpix

Elinympäristö näkyy sukupuolielimissä. Ihmisen lähin sukulainen, simpanssi, elää laumassa, jossa on monta paritteluintoista urosta. Simpanssiuroksilla on ruumiin kokoon nähden iso siitin ja valtavat kivekset.

Kivesten osuus elimistön painosta on 0,3 prosenttia. Gorillalaumassa on yksi johtajauros, joka parittelee kaikkien naaraiden kanssa. Gorillauroksen siitin ja kivekset ovat pienet.

Ihminen sijoittuu simpanssin ja gorillan välimaastoon. Simpanssiuros tuottaa yhdessä siemensyöksyssä yli miljardi siittiötä eli 2–4 kertaa niin paljon kuin ihminen.

Lisäksi simpanssin yhdyntätiheys on kymmenen kertaa niin suuri kuin keskivertomiehen, ja sen siittiöiden hedelmöityskykykin on parempi.

Gorillauros erittää siemensyöksyä kohti 65 miljoonaa siittiötä.

Ihmisellä on apinoista yksinkertaisin siitin. Simpanssiuroksen hedelmöityskykyä parantavat siittimen urat ja piikkimäiset ulokkeet, jotka kaapivat kilpailijoiden siittiöitä pois emättimestä ja lisäävät kitkaa niin, että siemensyöksy tulee nopeasti.

Simpanssien siemenneste myös hyytyy, mikä vaikeuttaa naaraan seuraavien kumppanien siittiöiden mahdollisuutta päästä munasolun luo.