Maapallo on kohdannut kaksi rinnakkaista kriisiä: ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen. Kumpaakaan ongelmaa ei voida ratkaista kuin taikaiskulla. Siitä huolimatta on mahdollista tehdä yllättävän paljon asian hyväksi melko pienellä vaivalla, kun toimitaan strategisesti oikein.
Aikakauslehti Naturen äskettäin julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että 60 prosenttia uhanalaisista lajeista on pelastettavissa palauttamalla vain 15 prosenttia maatalousmaasta luonnontilaisiksi elinympäristöiksi.
Lisäksi muutoksen ansiosta poistuu jopa 30 prosenttia niistä hiilidioksidipäästöistä, jotka ovat syntyneet ihmistoiminnassa 1800-luvun jälkeen, koska luonnonalueet sitovat enemmän hiilidioksidia.
Matemaattinen malli valitsee parhaat alueet
Tutkimus, jonka tekemiseen osallistui 27 tutkijaa 12 maasta, paljasti kuitenkin, että 15 prosenttia riittää vain, jos luonnontilaisiksi muuttuvat maa-alueet valitaan huolellisesti. Oikeilla valinnoilla saadaan parhaiten vastinetta rahalle.
Tutkijoiden mukaan taktinen tarkkuusoperaatio on 13 kertaa niin tehokas kuin muutoksen jättäminen sattuman varaan.
Luonnontilaan palauttaminen on kannattavinta tropiikissa (punainen) muun muassa luonnon suuren monimuotoisuuden ja hiilinieluina toimivien mangrovemetsien kasvun vuoksi. Koska eri maanosissa on vaihtelevasti yhtä hyvin muutettavaksi sopivia maatalousmaita, kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä myös taloudellisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.
Tutkimuksessa analysoitiin matemaattisesti yli 2 870 miljoonaa hehtaaria maata, joka oli ollut ennen talouskäyttöä metsää, ruohikkoa, pensaikkoa tai kosteikkoa.
Malli arvioi alueita kolmella perusteella: sopivuudella eläinten elinympäristöksi, kyvyllä varastoida hiilidioksidia ja luonnontilaan palauttamisen kustannuksilla.
Analyysin tuloksen pohjalta laadittiin kartta alueista, jotka kannattaa ensimmäisenä palauttaa luonnontilaan.
Ilman yhteistyötä miljoona eläinlajia häviää
Tutkijat tekivät sen mielenkiintoisen päätelmän, että alueiden muuttaminen luonnontilaiseksi kannattaa oikeastaan vain, jos se toteutetaan maailmanlaajuisena yhteishankkeena.
Sovellettaessa matemaattista mallia kansallisesti – toisin sanoen niin, että jokainen maa palauttaa 15 prosenttia maatalousmaastaan luonnontilaan – tulos näytti aivan toiselta.
Vaikutus pieneni luonnon monimuotoisuuden osalta 28 prosenttia ja ilmaston osalta 29 prosenttia, mutta kustannukset nousivat 52 prosenttia. Uusien luonnonalueiden luominen vaatii siis kansainvälistä sopimista, jotta globaali hyöty maksimoituu.
Tutkimus julkistettiin sen jälkeen, kun YK oli ilmaissut huolensa jopa miljoonan eläinlajin kuolemisesta sukupuuttoon lähivuosikymmeninä, ellei niiden pelastamiseksi tehdä mitään.