Rokote voi jättää rintasyövän historiaan

Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2010: Clevelandin klinikalla ­Ohios­sa Yhdysvalloissa julkaistiin toukokuussa huomiota herättävä tutkimustulos. Tutkimuksessa oli onnistuttu kehittämään hiiriin tepsivä nisä­syöpärokote. ”Jos rokote tehoaa yhtä hyvin ihmisiin, kyseessä on merkittävä läpimurto. Tällöin voisimme hävittää rintasyövän kokonaan”, totesi tutkimusta johtanut Vincent Tuohy.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun syöpäsolusta on onnistuttu tunnistamaan sellainen ominaisuus, jolla immuunijärjestelmä voi erottaa sen luotettavasti terveistä soluista. Siksi rokote auttaa tuhoamaan kasvaimia mutta säästää terveet solut. Normaalisti syöpäsoluja on vaikeaa tunnistaa, sillä ne eroavat kehon muista soluista lähinnä vain siten, että ne eivät pysty hallitsemaan kasvu- ja jakaantumisvauhtiaan.

Clevelandissa havaittiin, että hiiren nisän syöpäsoluksi kehittyvissä soluissa tapahtuu samantyyppinen muutos kuin poikasia saaneiden hiirinaaraiden nisän soluissa. Niissä alkaa muodostua muun muassa alfalaktalbumiinia, joka on nisäkkäiden maidossa yleisesti esiintyvä heraproteiini.

Kun tutkijat rokottivat hiiret heraproteiinilla, niiden elimistössä alkoi muodostua vasta-aineita. Vastustuskyky heraproteiinia vastaan näytti suojaavan eläimiä nisäsyövältä. Kokeet tehtiin hiirikannalla, jolla oli perinnöllinen taipumus sairastua nisäsyöpään ja josta puolelle kehittyy nisäsyöpä yleensä jo puolivuotiaana. Kun kahden kuukauden ikäiset hiirenpoikaset rokotettiin, kymmenen kuukauden iässä yksikään niistä ei ollut vielä sairastunut nisäsyöpään. Sen sijaan kaikilla rokottamattomilla verrokeilla oli kymmenen kuukauden iässä herneen kokoisia kasvaimia.

Kummallakin hiirellä on nisäsyöpä. valokuva alkuun näkyy, miten rokotetun hiiren immuunijärjestelmä käy syöpäsolujen kimppuun (ruskeat täplät).

Ensimmäisen kokeen perusteella todettiin, että rokote voi siis ehkäistä rintasyöpää. Toisessa kokeessa selvisi, että rokotetta voidaan ehkä käyttää myös jo syntyneiden kasvaimien hoitamiseen. Siinä hiirille ruiskutettiin ihon alle 20 000 nisäsyöpäsolua. Viisi päivää myöhemmin puolet hiiristä rokotettiin. Kaikille kehittyi kasvaimia, mutta rokotetuilla hiirillä ne olivat 40 prosenttia pienempiä kuin verrokeilla.

Koska ihmistenkin rintasyöpäsoluissa tiedetään muodostuvan alfalaktalbumiinia, rokotetta aiotaan kokeilla myös ihmisillä. Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua saadaan selville, tehoaako rokote samalla tavalla naisten rintasyöpään.

Rokotetta ei voida kuitenkaan antaa kaikille naisille. Normaalisti alfalaktalbumiinia esiintyy vain raskaana olevien tai imettävien naisten rintakudoksessa. Jos rokotettu nainen tulisi raskaaksi, immuunijärjestelmä reagoisi alfalaktalbumiiniin, mistä seuraisi tulehdus, joka estäisi imettämisen ja voisi olla naiselle vaarallinen. Rintasyöpärokotetta voitaisiin siis antaa vain vaihdevuosi-ikäisille tai sen jo ylittäneille naisille.

Rokotteesta olisi silti paljon hyötyä, sillä rintasyöpäriski kohoaa iän myötä. Tilastojen mukaan noin 77 prosenttia rinta­syöpään sairastuneista naisista on yli 50-vuotiaita.