Tieteen Kuvalehti 9/2010

Ihmisaivojen on sanottu olevan maailmankaikkeuden monimutkaisin asia. Niiden ehkä jopa sata miljardia hermosolua ovat verkottuneet mitä moninaisimmin tavoin. Aina, kun ihminen oppii jotain, aivojen eri osien välille syntyy uusia yhteyksiä ja vanhat linkit muuttavat muotoaan ja vahvistuvat. Ei olekaan ihme, että tämä jatkuvasti muuttuva, monitahoinen rakenne on haaste tutkijoille.

Tässä numerossa alkavan teema-artikkelisarjan näkökulma poikkeaa totutusta. Tällä kertaa ei keskitytä niinkään siihen, mitä aivoista tiedetään, vaan siihen, mitä ei vielä osata selittää. Ensimmäisen jutun aihe on nukkuminen. On selvää, että uni on välttämättömyys. Sen aikana tapahtuu jotain, mitä ei voi tapahtua silloin, kun ihminen valvoo. Siitä, mitä tuo jokin on, ei tiedetä mitään varmaa, mutta hyviä selityksiä on jo esitetty.

Aivotutkijat löytävät varmasti ennen pitkää vastauksia yhä avoinna oleviin kysymyksiin. Silti voi käydä niin, että ihminen ei koskaan opi täysin ymmärtämään itseään.

Riikka Wecksten
toimittaja

Linnunradan keskus yllättää lapsitähdillään

Kotigalaksimme keskellä sijaitsee musta aukko. Sen painovoiman pitäisi estää tähtiä syntymästä. Silti alueelta on löydetty uusia tulokkaita.

Tietoteknistä käsityötä

Näyttö, näppäimistö ja hiiri joutavat romu­koppaan, kun markkinat valtaavat aidosti intui­tiiviset käyttöliittymät. Ne antavat käsille aivan uusia tehtäviä.

Sää taipuu ihmisen tahtoon

Kun Kiina järjesti kesäkisat vuonna 2008, pilviin ripoteltiin kemikaaleja, jotta sade ei pilaisi avajaisia. Nyt maassa tutkitaan keinoja vaikuttaa myös sään kehitykseen.

Siirtogeeniset apinat käyvät ihmisistä

Eläinpotilaat tekevät tuloaan. Perinnöllisten sairauksien tutkimus tehostuu, kun siinä käytetään ihmisen geenin saaneita kädellisiä.

Muita aiheita:

Australian dromedaarit joutuvat tulilinjalle
Supertietokone näyttää Maan tulevaisuuden
Cousteau suuntasi katseet syvyyksiin