Tieteen Kuvalehti 7/2010
Tieteen Kuvalehden numerossa 7/2010 käsitellään muun muassa tuulivoimaa, pimeän aineen olemusta ja lajien siirtoa uusille elinaluille.
- 28.04.2010
- Teksti: Riikka Weckstén
Tuulivoimaloilla voitaisiin tuottaa viisi kertaa niin paljon sähköä kuin maailmassa käytetään. Näin todettiin viime vuonna julkaistuissa yhdysvaltalaistutkijoiden laskelmissa. Niissä laskentaperusteena käytettiin suhteellisen pieniä voimaloita.
Jos laskelmat olisivat perustuneet myllyihin, joiden lapojen kärkiväli on yli sata metriä, tuulivoiman kapasiteetti olisi osoittautunut vieläkin suuremmaksi. Tulevaisuudessa myös korkealla ilmakehässä puhaltavia tuulia voidaan hyödyntää sähköntuotannossa, sillä voimaloita kaavaillaan perustettavaksi yläilmoihinkin. Uudet tekniset ratkaisut johtanevat siihen, että tuulivoimasta tulee tällä vuosisadalla yksi tärkeimmistä fossiilisia polttoaineita korvaavista puhtaista energianlähteistä.
Tuulivoimaloiden heikkous on se, että tuulet ja sähkönkulutushuiput eivät aina osu ajallisesti yhteen. Tekniset haasteet liittyvätkin ennen kaikkea tuulienergian varastoimiseen. Lue lehdestä lisää uusista tuulimyllyistä ja kehitteillä olevista ratkaisuista.
Riikka Weckstén
Toimittaja
Muuttoapua eläimille ja kasveille
Ilmastonmuutos pakottaa eläin- ja kasvilajeja siirtymään uusille elinalueille. Joskus ne eivät kuitenkaan ehdi muuttaa kyllin
nopeasti. Siksi biologit ojentavat auttavan kätensä.
Yksi kysymys – kolme vastausta:
MITÄ PIMEÄ AINE ON?
Maailmankaikkeudesta neljäsosa on pimeää ainetta, jonka olemuksesta ei vallitse yksimielisyyttä. Sitä on pidetty niin tavallisena
aineena kuin tuntemattomina hiukkasinakin. Jotkut epäilevät sen olemassaoloa.
Uudet nopeat ja tehokkaat muistipiirit
Tietoa on tallennettu muisteihin sähköisinä varauksina. Uusissa faasimuutosmuisteissa hyödynnetään aineen sähkönjohtokyvyn
muutoksia: tietoa tallennetaan sulattamalla ja jäähdyttämällä.
Tunnetekniikka auttaa autistista
Autistien on usein vaikeaa ilmaista tunteitaan. Tunnetekniikasta on saatu apua viestintäongelmiin, ja laitteet ovat myös opettaneet autisteja tuntemaan itsensä paremmin.
Sarja jatkuu!
Mount Everestin kutsu
Vuonna 1980 Reinhold Messner nousi Everestille yksin ja ilman lisähappea. Retkeä pidettiin kuoleman uhmaamisena, eivätkä
yrityksen arvostelijat kovin väärässä olleetkaan.
Muita aiheita:
Kaskelotti ja jättiläiskalmari kohtasivat
Ryöstösaalis paransi viikingin naimaonnea
Allergia voi suojata syövältä

