Tieteen Kuvalehti 1/2012

Mammutin, villasarvikuonon ja villihevosen lisäksi sukupuuttoon kuoli monta muuta isoa nisäkäslajia noin 10 000 vuotta sitten. Paleontologit ovat esittäneet lukuisia teorioita eläinten katoamisesta. Tuhon syiksi on ehdotettu niin meteoriitti-iskua, tartuntatauteja kuin ilmastonmuutostakin. Ehkä suosituimman oletuksen mukaan ihminen metsästi suurriistan ahdinkoon.

Viime jääkauden aikaisista tapahtumista on saatu uutta tietoa tutkimalla vanhaa dna:ta. Analyysien tulokset ovat yllättäneet, sillä sukupuuttoon kuoli sinänsä aivan elinkelpoisia lajeja. Näyttääkin siltä, että oli viime kädessä sattuman varassa, säilyikö laji vai ei. Alan asiantuntija, tanskalaisprofessori Eske Willerslev, on päätellyt tutkimus­aineistosta, että kadonneilla lajeilla oli vain paljon huonoa onnea. On siis silkka vahinko, että mammutit eivät enää tallustele maapallolla.

Lue lisää jääkauden voittajista ja häviäjistä uudesta Tieteen Kuvalehdestä.

Riikka Weckstén
toimittaja

Harrastajavoimin avaruuteen

Kahdella tanskalaismiehellä on kunnianhimoinen unelma: viiden seuraavan vuoden kuluessa he aikovat rakentaa raketin, jolla he pääsevät itse käymään avaruudessa. Jos hanke onnistuu, se olisi ensimmäinen harrastelijoiden toteuttama avaruuslento.

Mestariteos jalostuu

Silkkiä on saatu perhosen toukan kotelosta jo kauan. Tuotekehittely on tehnyt siitä huippumateriaalin.

Suolistobakteerit erottelevat ihmiset

Ihmiset voidaan jakaa ryhmiin suolen bakteerikannan mukaan. Suolistotyyppi voi pian olla yhtä tärkeä tieto kuin veriryhmä.

Kuvia maailmasta: Yö Afrikassa

Brittiläinen luontokuvaaja Martin Dohrn kuvasi erikoisvarusteilla öisen savannin tapahtumia.

10 uutterinta jättilaskinta

Maailman tehokkaimmilla tietokoneilla simuloidaan niin galaksien kehitystä kuin tautien leviämistäkin.

Muita aiheita:

Tosielämän Mona Lisa on ehkä löydetty
Hämmästyttäviä numeroita autoista
Aivokuva paljastaa psykopaatin
Jätepaperista syntyy polttoainetta