Nykyisin englannin kielessä tietokonetta merkitsevää computer-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1613. Tuolloin sillä tarkoitettiin henkilöä, joka suoritti laskutoimituksia (compute = laskea). Vasta 1800-luvun lopulla sillä alettiin viitata myös erilaisiin laskukoneisiin.
Nykyiset tietokoneet ovat ohjelmoitavia, ja niillä voidaa myös tallentaa valtavia tietomääriä. Sitä ennen jouduttiin käyttämään hyvin monenlaisia ja paljon kömpelömpiä menetelmiä:
Sumerissa käytettiin helmitauluja yksinkertaisiin laskutoimituksiin, kuten maksettavien laskemiseen kaupanteossa.
Antiikin Kreikassa mies, joka oli taitava matemaatikko ja hallitsi myös mekaniikan, kehitti koneen, jolla voittiin laskea tiettyjen taivaankappaleiden sijainnit navigoinnin helpottamiseksi laivoissa. Konetta on säilynyt vain yksi kappale, niin sanottu Antikytheran kone.
Wilhelm Scheibel keksi yksinkertaisen laskukoneen, jolla voitiin laskea lukuja yhteen ja vähentää niitä toisistaan. Koneessa oli kello, joka soi, jos luvut olivat liian isoja laitteen käsiteltäviksi. Konetta ei koskaan valmistettu prototyyppiä enempää, joka sekin tuhoutui tulipalossa.
Ranskassa Blaise Pascal kehitti laskukoneen auttaakseen isäänsä, joka oli veronkantaja. Koneen tarkoitus oli lyhentää verojen laskemiseen kuluvaa aikaa.
1600-luvulle kehitettiin laskutikku, apuväline, jota käytettiin yleisesti teknisissä laskutoimituksissa 1900-luvun loppupuolelle saakka.
Joseph Marie Jacquard rakensi automaattisen kutomakoneen, joka voitiin ohjelmoida alkeellisten reikäkorttien avulla.
Charles Babbage kehitti mekaanisen laskukoneen, joka oli ohjelmoitavissa. Se ei yleistynyt, koska se oli erittäin iso, monimutkainen ja hyvin kallis. Lisäksi Babbage teki siihen jatkuvasti muutoksia.
Useiden kokeilujen jälkeen Herman Hollerith hoksasi, että paras tapa tallentaa tietoa laskukoneiden ja muiden tiedonkäsittelykoneiden käyttöön oli reikäkortti. Reikäkortteja käytettiin pitkälle 1900-luvulle saakka.
George Stibitz rakensi ensimmäisen nykyaikaisen digitaalisen tietokoneen, jota kutsuttiin malli K:ksi. K juontui sanasta ”keittiönpöytä” (kitchen table), sillä Stibitz kokosi laitteen sen päällä.
Toisen maailmansodan aikana britit käyttivät saksalaisten koodien murtamiseen Colossus-tietokonetta, joka oli yksi maailman ensimmäisistä suurista tietokoneista.
Lähteet:
en.wikipedia.org: Computer
www.computerhistory.org
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.