Tieteen Kuvalehti avaa ikkunan huomisen maailmaan
Tieteen Kuvalehti on kansainvälinen populaaritieteellinen aikakauslehti. Se tarjoaa tietoa tieteen eri haarojen tärkeimmistä tutkimusaiheista, jotka muuttavat ja laajentavat käsitystä niin maailmasta kuin ihmiskunnan tulevaisuudestakin.
Yli 25 vuotta kansainvälistä menestystä
Tieteen Kuvalehti alkoi ilmestyä vuonna 1984. Ensimmäiset numerot ilmestyivät samanaikaisesti Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, ja alusta alkaen lehti saavutti suuren suosion. Se tarjosi tieteellistä tietoa helposti omaksuttavassa ja visuaalisesti kiinnostavassa muodossa, mille oli selvästi suuri kysyntä. Lukijoita kiinnosti myös lehden kansainvälinen suuntautuneisuus.
Lehti ilmestyy eri puolilla maailmaa
Nykyisin (lokakuusta 2011 alkaen) Tieteen Kuvalehti ilmestyy 16 maassa: Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Islannissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Alankomaissa, Saksassa, Sloveniassa, Kreikassa, Yhdysvalloissa, Thaimaassa ja Australiassa. Hollanninkielistä versiota myydään myös Belgiassa, ja australialainen versio ilmestyy myös Uudessa-Seelannissa.
Pohjoismaissa ja Venäjällä lukijat saavat uuden numeron joka kolmas viikko. Muualla lehti ilmestyy tavallisesti kerran kuukaudessa ja joissakin maissa vain kuusi kertaa vuodessa. Lehden kokonaispainos on noin 600 000, ja sillä on noin kolme miljoonaa lukijaa eri puolilla maailmaa.
Tietoa viihdyttävässä muodossa
Tieteen Kuvalehden artikkelit kirjoitetaan tiiviissä yhteistyössä toimittajien ja eri tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Kuvamateriaali saadaan maailman johtavilta valokuvaajilta ja kuvatoimistoilta. Lehden ainutlaatuiset havainnollistavat piirrokset auttavat puolestaan ymmärtämään asiayhteyksiä, joita on vaikea pukeaa sanoiksi.
Palkittua tiedejournalismia
Tieteen Kuvalehden yksi erityispiirre on tekstin, kuvien ja piirrosten saumaton yhteispeli. Lehti sai vuonna 1999 Genius-palkinnon tiedonvälitystaidoistaan. Tanskan tiedejournalistien yhdistyksen palkintoa jaettaessa päätöstä perusteltiin: ”15 vuoden ajan lehti on auttanut herättämään kiinnostusta tieteeseen ja tutkimukseen erityisesti nuorten keskuudesssa. Lisäksi lehti on kehittänyt ainutlaatuisen tavan esitellä eri aiheita yhdistämällä tekstiä ja piirroksia. Sen ansiosta myös muut mediat ovat alkaneet ammentaa aiheitaan enemmän tieteestä.”
Paperilta muihin medioihin
Tieteen Kuvalehden menestys aikakauslehtenä on tehnyt mahdolliseksi kehittää myös muita samaa nimeä kantavia mediatuotteita. Tieteen Kuvalehden logo koristaa nykyisin vuosikirjoja sekä kirja- ja dvd-sarjoja ja näkyy television tiedeohjelmissa (Ruotsissa). Lehti ilmestyy myös sähköisenä iPadille tarkoitettuna versiona.