Mag 7 FI

Tieteen Kuvalehti 7/2010

Tieteen Kuvalehden numerossa 7/2010 käsitellään muun muassa tuulivoimaa, pimeän aineen olemusta ja lajien siirtoa uusille elinaluille.

perjantai 16. huhtikuuta 2010 teksti Riikka Weckstén

Tuulivoimaloilla voitaisiin tuottaa viisi kertaa niin paljon sähköä kuin maailmassa käytetään. Näin todettiin viime vuonna julkaistuissa yhdysvaltalaistutkijoiden laskelmissa. Niissä laskentaperusteena käytettiin suhteellisen pieniä voimaloita.

Jos laskelmat olisivat perustuneet myllyihin, joiden lapojen kärkiväli on yli sata metriä, tuulivoiman kapasiteetti olisi osoittautunut vieläkin suuremmaksi. Tulevaisuudessa myös korkealla ilmakehässä puhaltavia tuulia voidaan hyödyntää sähköntuotannossa, sillä voimaloita kaavaillaan perustettavaksi yläilmoihinkin. Uudet tekniset ratkaisut johtanevat siihen, että tuulivoimasta tulee tällä vuosisadalla yksi tärkeimmistä fossiilisia polttoaineita korvaavista puhtaista energianlähteistä.

Tuulivoimaloiden heikkous on se, että tuulet ja sähkönkulutushuiput eivät aina osu ajallisesti yhteen. Tekniset haasteet liittyvätkin ennen kaikkea tuulienergian varastoimiseen. Lue lehdestä lisää uusista tuulimyllyistä ja kehitteillä olevista ratkaisuista. Riikka Weckstén Toimittaja

Muuttoapua eläimille ja kasveille

Ilmastonmuutos pakottaa eläin- ja kasvilajeja siirtymään uusille elinalueille. Joskus ne eivät kuitenkaan ehdi muuttaa kyllin nopeasti. Siksi biologit ojentavat auttavan kätensä.

Yksi kysymys – kolme vastausta:

MITÄ PIMEÄ AINE ON? Maailmankaikkeudesta neljäsosa on pimeää ainetta, jonka olemuksesta ei vallitse yksimielisyyttä. Sitä on pidetty niin tavallisena aineena kuin tuntemattomina hiukkasinakin. Jotkut epäilevät sen olemassaoloa.

Uudet nopeat ja tehokkaat muistipiirit

Tietoa on tallennettu muisteihin sähköisinä varauksina. Uusissa faasimuutosmuisteissa hyödynnetään aineen sähkönjohtokyvyn muutoksia: tietoa tallennetaan sulattamalla ja jäähdyttämällä.

Tunnetekniikka auttaa autistista

Autistien on usein vaikeaa ilmaista tunteitaan. Tunnetekniikasta on saatu apua viestintäongelmiin, ja laitteet ovat myös opettaneet autisteja tuntemaan itsensä paremmin.

Sarja jatkuu!

Mount Everestin kutsu Vuonna 1980 Reinhold Messner nousi Everestille yksin ja ilman lisähappea. Retkeä pidettiin kuoleman uhmaamisena, eivätkä yrityksen arvostelijat kovin väärässä olleetkaan.

Muita aiheita:

Kaskelotti ja jättiläiskalmari kohtasivat Ryöstösaalis paransi viikingin naimaonnea Allergia voi suojata syövältä

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: