Frontpage 5/2011

Tieteen Kuvalehti 5/2011

Lue maanvajoamista, joita syntyy eri puolille maailmaa, painottomuuden tutkimuksesta ja tutkijoiden kiinnostuksesta amisseihin.

maanantai 7. maaliskuuta 2011 teksti Riikka Weckstén

Monet tieteen suurista saavutuksista tehdään laboratorioissa, joissa puurretaan viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia kokeiden parissa, analysoidaan ja verrataan tuloksia ja lopulta tehdään johtopäätöksiä. Joskus taas tutkimuksen on tapahduttava todella ripeästi. Yksi kiireisimmistä tutkimuslaboratorioista on varmasti paraabelilentoja tekevä lentokone, jolla simuloidaan avaruuden painottomia oloja. Siellä tutkijoilla on valkoisten takkien sijaan haalarit, toisessa kädessä mittauslaite ja toisessa oksennuspussi siltä varalta, että hurjat nousut ja laskut ovat liikaa vatsalle. Työrupeama kestää vain 20 sekuntia kerrallaan, ja leijuntavaiheen jälkeen painovoima litistää tutkijat koneen lattiaa vasten.

Tunnelma on vähintäänkin kaoottinen, kun pitkin lentokonetta liitelevät biologit, kemistit ja muut yrittävät yhtä aikaa tehdä kokeitaan. Tieteen Kuvalehden toimittaja oli mukana Euroopan avaruusjärjestön Esan paraabelilennolla ja koki omakohtaisesti, millaista on tehdä tiedettä, kun jalat eivät pysy kiinni lattiassa. Lue leijuvan reportterin juttu uudesta numerosta.

Riikka Weckstén Toimittaja

Maa vajoaa ihmisen alta

Maanvajoamat, joihin voi pudota niin ihmisiä, autoja kuin rakennuksiakin, ovat yleistyneet viime vuosina. Asutuilla alueilla syypää maaperän epävakauteen on usein ihminen.

Kivettymät paljastivat menneen maailman

Ranskalainen Georges Cuvier oivalsi, että fossiilit ovat hävinneiden lajien jäännöksiä – ja järkytti aikalaisiaan kertomalla muun muassa lentävistä liskoista.

Ydinjätteestä energiaa

Fuusiovoimala on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta ehkä jo 20 vuoden kuluttua hybridireaktori voi yhdistää fuusion ja perinteisen ydinvoiman. Hybridivoimala hajottaa ydinjätettä ja tuottaa siitä puhdasta energiaa. Samalla 80 prosenttia jätteestä saadaan kierrätettyä.

Uskonlahko lämpeni tieteelle

Tiivis ja sulkeutunut amissiyhteisö on avannut ovensa geenitutkijalle. Yhteistyö on jo edistänyt diabetestutkimusta, ja nyt etsitään pitkän iän geenejä.

Muita aiheita:

Sitkeä karhukainen selviää äärioloissa Alzheimerin tauti näkyy jo varhain Patsaat kertovat mayakuninkaan hautajaisista

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: